OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Kuva: pexels.com

Parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän  ero edelleen epäselvä lähes puolelle suomalaisista

Vain hieman yli puolet (56 %) suomalaisista kertoo tietävänsä tarkalleen, mikä on elintarvikkeiden parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän ero, selviää hävikkiverkkokauppa Matsmartin tutkimuksesta. Tietoisuus päivämäärien eroista on pysynyt täysin samana vuoden takaisesta tutkimuksesta. Kymmenesosan kaikesta ruokahävikistä arvioidaan liittyvän päiväysmerkintöjen epäselvyyteen.

Elintarvikepäiväysten tarkka ero on kaikkein selkein 20–39-vuotiaille (64 %). Naisille (63 %) ero päiväysmerkinnöissä on selkeämpi kuin miehille (50 %).

Euroopan komission arvion mukaan jopa 10 % EU:n 88 miljoonan tonnin vuotuisesta ruokahävikistä liittyy jollain tapaa päiväysmerkintöihin. Siksi komissio tutkii parhaillaan, millä keinoin päiväysmerkintöjä ja niiden tarkoitusta voitaisiin selkeyttää kuluttajille.

– Tärkeintä olisi muistaa, että parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää ominaisuutensa. Lähes kaikki ruoka ja juoma on vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen täysin hyvää syötäväksi ja juotavaksi, muistuttaa Matsmartin toimitusjohtaja ja perustaja Karl Andersson.

Esimerkiksi Matsmart on omien tuotemerkkiensä pakkauksissa pyrkinyt visualisoimalla kertomaan, että omiin aisteihin kannattaa luottaa. Samaa kehityssuuntaa toivotaan muiltakin toimijoilta.

– Koska parasta ennen -päiväyksessä kyse ei ole ruoan turvallisuudesta samalla tapaa kuin viimeisessä käyttöpäivän kohdalla, tietoisuutta parasta ennen -päiväyksestä kannattaa edelleen lisätä. Otamme ilolla vastaan Euroopan komission aloittamat selvitykset siitä, miten päiväysmerkintöjä voitaisiin parantaa ja selkeyttää. Olemme myös pyrkineet tuomaan omissa private label -tuotteissa esille sen, että kannattaa aina silmäillä, haistaa ja maistaa tuotetta, ennen kuin on heittämässä sitä pois ohittuneen parasta ennen -päiväyksen takia, Andersson jatkaa.

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on jopa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

Matsmartin markkinatutkimusyritys Kantar TNS:llä teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1042 suomalaista tämän vuoden toukokuussa.

Lähde: Matsmart