Kansainvälisen koulumaitopäivän tarkoituksena on kertoa koulumaidon merkityksestä lasten ravitsemuksessa. Koulumaitopäivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa ja sitä koordinoi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO).
Maidontuotanto perustuu Suomessa hyvin kasvavan nurmen viljelyyn. Nurmiviljelyä tutkitaan ja kehitetään parasta aikaa niin, että nurmien hiilensidontaa saataisiin tehostettua. Nurmella ja lehmien lannalla on myös oleellinen merkitys maan kasvukunnon parantamisessa ja biodiversiteetin lisäämisessä.
Suomessa on hyvät lähtökohdat maidontuotantoon, sillä nurmi kasvaa meillä hyvin pohjoista Suomea myöten.
– Onkin siis luonnollista, että maitotuotteet ovat perinteisesti olleet merkittävässä roolissa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Suosimalla Suomessa tuotettua ruokaa pidämme huolen kotimaisesta ruuantuotannosta, muistuttaa maitoasiamies Marjukka Mattio.
Maito kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin ja perinteisiin, ja suomalainen maitotuotevalikoima on monipuolinen ja laaja.
– Aterialla nautitun maito- tai piimälasillisen lisäksi maito kannattaa muistaa myös osana maistuvia välipaloja koulun jälkeen. Pienikin koululainen osaa itse valmistaa smoothien tai pirtelön. Kokkailu tai monipuolisten välipalojen ideoiminen sopii myös koko perheen yhteiseksi puuhaksi, vinkkaa ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.
Lähde: Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Jatka lukemista
Teatraalista metallia soittava ENDLESS EXAM julkaisi debyyttialbuminsa!
Yhdellä kortilla kotimaan suosikkikohteet ja yllättävimmät nähtävyydet – katso 30 vinkkiä kesälomaan
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa