OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Kuva: pexels.com

Harkitsetko eroa? Kysy ensin nämä viisi kysymystä

Jokaisessa suhteessa tulee vastaan ylä- ja alamäkiä. Joskus voi olla vaikeaa tunnistaa, ovatko ongelmat ratkaistavissa, vai onko suhde tullut tiensä päähän.

– Ristiriitaiset ajatukset suhteen jatkumisesta nousevat usein esille yksilöiden ja parien terapiaistunnoissa, sanoo psykoterapeutti Sharon Kwon SELF-lehdessä.

On järkeenkäypää, ettei päätöstä erosta tehdä hetken mielijohteesta. Pitkään parisuhteeseen on panostettu paljon ja ajatus alusta aloittamisesta saattaa tuntua pelottavalta. Koska suhdetta siis kannattaa työstää ja koska on aika lähteä? Kwon kehottaa jokaista eroa harkitsevaa esittämään itselleen ainakin nämä viisi kysymystä.

1. Onko suhteessa henkistä tai fyysistä väkivaltaa?

Suhde, jossa esiintyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa, edellyttää välitöntä arviointia siitä, onko yhdessä jatkaminen mahdollista. Vaikka suhteessa olisi rakkautta, voi lähteminen olla välttämätöntä henkilön oman turvallisuuden vuoksi.

Asiaa hankaloittaa, että uhri ei aina itse edes tiedosta, että hänen terveytensä saattaa olla uhattuna. Väkivallan kierteeseen kuuluu psykologi Lenore Walkerin mukaan yleensä kolme vaihetta. Ensimmäinen niistä on “jännitteen kasvaminen”, jota seuraa “väkivaltainen vaihe”. Kierre päättyy “katumisen vaiheeseen”, jonka aikana väkivaltainen kumppani pyytää anteeksi ja lupaa, ettei väkivalta tule enää toistumaan. Myös henkistä väkivaltaa voi olla vaikeaa tunnistaa, koska se ei jätä näkyviä jälkiä. Parisuhdeväkivallan uhrien kanssa työskentelevä tohtori Nadia Islam kehottaa miettimään, “loukkaako tai nimitteleekö kumppanisi sinua? Arvosteleeko hän sinua tavalla, joka saa sinut kyseenalaistamaan oman arvosi? Syyllisytääkö hän sinua, pelaako hän psykologista peliä tai nöyryyttääkö hän sinua? Hän saattaa myös käyttää uhkailua, pakottamista ja uhkailua vaikuttaakseen tekemisiisi, menemisiisi ja siihen, kenen kanssa vietät aikaa.”

Terve parisuhde sen sijaan perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

– Neuvotteleminen ja oikeudenmukaisuus, taloudellinen kumppanuus, yhteinen vastuunotto, rehellisyys, luottamus ja henkisen tuen tarjoaminen luovat perustan tasa-arvoiselle ja väkivallattomalle suhteelle, tohtori Islam selittää.

Koska väkivaltaisesta suhteesta lähteminen voi olla vaarallista, tohtori Islam suosittelee hakemaan tilanteeseen apua suhteen ulkopuolelta. Erilaiset auttavat puhelimet ja naisten turvakodit tarjoavat luottamuksellista tukea ja opastusta.

2. Vaikeuttaako oma mielentilani kykyäni hahmottaa tilannetta?

Silloin, kun henkinen hyvinvointi on vaakalaudalla, voi olla vaikeaa hahmottaa, mistä ongelmat kumpuavat. Esimerkiksi masennus saattaa tehdä arjesta harmaata, vaikka parisuhteessa ei sinällään olisikaan mitään vikaa. Toisaalta itsetunto-ongelmat voivat saada meidät takertumaan kumppaniin pelosta. Ahdistuneisuus ruokkii katastrofiajattelua ja saa meidät maalailemaan tulevaisuuteen pelottavia uhkakuvia.

Negatiivisten tunteiden ja vääristyneiden ajatusmallien todelliset lähteet on tärkeää pyrkiä tunnistamaan, jotta niitä voidaan lähteä hoitamaan oikealla tavalla. Lääkärin tai terapeutin puoleen kääntyminen voi tällöin olla tarpeen.

3. Olenko suhteessa velvollisuudentunnosta?

– Rakkaus on lahja, ei velvollisuus, muistuttaa terapeutti ja bestseller-kirjailija Esther Perel.

Joskus suhteessa pysytään aivan muista syistä kuin rakkaudesta. Saatetaan kokea, että kumppanille ollaan velkaa, koska tämä on auttanut taloudellisesti tai ollut tuki vaikeina aikoina. Myös yhteiset lapset vaikuttavat eropäätöstä tehdessä. On selvää, että pitkälle yhteiselle polulle on mahtunut paljon hyvää ja yhteenkietoutuneiden elämien erottaminen kahdeksi erilliseksi voi tuntua vaikealta. Tällainen ajattelu kuitenkin loppupeleissä vain estää molempia löytämästä tahoillaan antoisia ja tyydyttäviä parisuhteita.

Toisten tarpeiden asettaminen omien edelle ei ole terveen parisuhteen piirre. Tasapainoisessa suhteessa molemmat haluavat olla toisen kanssa omasta tahdostaan, ei velvollisuudentunnosta. Jos eroon liittyvät ajatukset herättävät syyllisyyden tunteita, on tärkeää selvittää, mikä nämä tunteet aiheuttaa.

4. Mitkä ovat omat tarpeeni?

Suhteen lopettamiseen ei aina ei tarvita “hyvää” syytä. Sinun ei tarvitse keksimällä keksiä selitystä, jonka ulkopuoliset kelpuuttavat. Jos suhde ei täytä tarpeitasi, tai se ei tee sinua onnelliseksi, on sinulla lupa lähteä. Terapeutti Jessica Leen mukaan omien toiveiden ja tarpeiden kartoittaminen auttaa ymmärtämään, mitä juuri sinä tarvitset parisuhteelta ja mitä nykyisestä suhteestasi jää uupumaan.

Ei ole rakentavaa ajatella, että kumppanisi ja hänen mahdolliset puutteensa ovat syy siihen, että sinä et ole onnellinen. Jos tunnet katkeruutta kumppaniasi kohtaan, on todennäköistä, että sinulla on tarpeita, jotka eivät täyty nykyisessä suhteessasi. Kun tiedostat, mitä juuri sinä tarvitset, voit lähteä tavoittelemaan sitä, vaikka sitten uuden kumppanin kanssa.

5. Onko erimielisyyksiämme mahdoton ratkaista?

Jokaisessa suhteessa riidellään joskus. Suhteen tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on kuitenkin, ovatko erimielisyydet ratkaistavissa. Kukaan ei koe olevansa koko ajan sataprosenttisen onnellinen, eikä siitä pidä huolestua. Omien tarpeiden ja odotusten mukauttaminen (tiettyyn pisteeseen saakka) on väistämätön ja terve osa parisuhteessa elämistä. Joidenkin parien arvot taas ovat niin perustavanlaatuisesti erilaiset, ettei suhde yksinkertaisesti toimi. Joten mistä tietää, mikä on normaalia kinastelua ja milloin ongelma taas on kynnyskysymys parisuhteen jatkumiselle?

– Suurin syy suhteiden epäonnistumiseen on, että parit näkevät konfliktinsa kertaluonteisina riitoina huomaamatta niissä vallitsevaa kaavaa, varoittaa parisuhdeneuvoja Laurie Watson.

Jos samat teemat toistuvat riidoissa yhä uudelleen ja uudelleen, on todennäköistä, etteivät arvonne ole linjassa. Sen sijaan, että ihmiset kertoisivat suoraan kohtaamattomista tarpeistaan ​​ja arvoistaan, on Watsonin mukaan tavallista, että he suuttuvat tai katkeroituvat kumppaneilleen. Siksi on tärkeää tutkia konfliktien juurisyitä (keskenänne tai terapeutin kanssa) ymmärtää, mistä riitelyssä on pohjimmiltaan kyse. Tällöin voitte päättää yhdessä, onko kompromissi mahdollinen, vai onko kyseessä niin perustavaa laatua oleva näkemysero, että siitä muodostuu deal-breaker suhteelle.

Lähde: SELF