Ilmastokriisi pahentaa merten ahdinkoa – muutokset näkyvät jo Itämerellä

Ilmastokriisi vaikuttaa dramaattisesti arktisiin alueisiin ja meriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen ja kaikkien muiden valtioiden on lisättävä meriekosysteemien suojelun rahoitusta, kalakantojen suojelua ja ilmastotoimia. Fossiilisista polttoaineista ja turpeesta on luovuttava kiireellisesti.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) uusin raportti meristä ja jäätiköistä vahvistaa, että ilmastotoimien on tuettava luonnon monimuotoisuuden suojelua, vesien hyvää tilaa ja ilmastokriisiin sopeutumista. Uusimpien tietojen mukaan ilmasto kuumenee aiempaa arvioitua enemmän.

IPCC:n uusi raportti osoittaa, että tähän mennessä havaittu ilmaston kuumeneminen on lämmittänyt ja happamoittanut meriä, sulattanut jäätiköitä ja nostanut merten pintaa. Tällä on vakavia vaikutuksia ihmiskunnan hyvinvoinnille, ravinnon saannille ja erityisesti maailman köyhimmille.

Itämeren tilanne on jo nyt huono. Tuoreen selvityksen mukaan vain 13 prosenttia rannikkovesistämme on hyvässä kunnossa. Kuumeneminen vauhdittaa tätä huonoa kehitystä. Itämeri on rehevöitynyt maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien vesistökuormituksen vuoksi. Merien toimintaa haittaa myös mineraalien ja hiekan kaivuu, melu ja muoviroska.

“Itämeri on suomalaisille rakas ja hyvinvointimme on riippuvaista luonnon toiminnasta. Jotta ilmastokriisin vakavimmilta vaikutuksilta voidaan välttyä, Suomen hallituksen on varmistettava, että ilmastolaki päivitetään 1,5 asteen mukaiseksi ja ensi vuoden energiaverouudistus tukee tätä tavoitetta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Kuumeneminen vauhdittaa Itämeren rehevöitymistä, suolapitoisuuden vähenemistä, jääpeitteen hupenemista ja haitallisten vieraslajien leviämistä. Tämän seurauksen Itämeren lajisto muuttuu ja esimerkiksi jäästä riippuvaiselle itämerennorpalle tulee pesintävaikeuksia. 

Meret tasapainottavat ilmaston kuumenemista, ja ne ovat koti monimuotoiselle lajistolle. Ylikalastus on kuitenkin johtanut kalakantojen romahdukseen ja merien monimuotoisuuden heikkenemiseen. Tämä yhdessä kuumenemisen kanssa tekee meristä haavoittuvaisia ja heikentää merten kykyä ylläpitää ihmisten hyvinvointia.

“EU on sitoutunut lopettamaan ylikalastuksen vuoteen 2020. Tavoitteen saavuttamiseksi tänä syksynä asetettavien kalastuskiintiöiden on oltava kestäviä. EU-puheenjohtajamaa Suomen tulee varmistaa, että tutkijoiden suositukset otetaan poliittisten päätösten pohjaksi”, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Teksti: Suomen Luonnonsuojeluliitto