OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Avohakkuut historiaan -lähetekeskustelussa esitettiin virheellisiä väitteitä

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta käyty lähetekeskustelu eduskunnassa toisti monia tuttuja väärinkäsityksiä.

“Keskustelussa pyöri valtavasti vanhoja, vääriksi todettuja ja tieteellisesti perustelemattomia myyttejä. Toivomme, että jatkokäsittelyssä nojataan todelliseen ja monipuoliseen asiantuntijatietoon”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki

Keskustelussa toistui muun muassa väite siitä, että vain nuori, kasvava metsä sitoo hiiltä, ja että metsiä olisi pakko avohakata hiilinielun kasvattamiseksi. Vaikka kasvava puusto sitoo hiiltä, kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin avohakkuissa ilmakehään vapautunut hiili on sitoutunut uudelleen puustoon. Keskustelussa unohtuu usein myös se, että avohakkuu ja maaperänmuokkaus vapauttavat maaperän hiiltä etenkin turvemailla.

Monissa puheenvuoroissa ihasteltiin suomalaista kestävää metsätaloutta. Kestävyydestä puhutaan tällöin vain talouden näkökulmasta. Suomen lajien uhanalaistumisen pääsyy on nykyinen avohakkuisiin perustuva metsätalous ja sen metsäluonnolle aiheuttamat muutokset. Metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat ovat verrattavissa maatalouden vesistöhaittoihin.

Useassa puheenvuorossa väitettiin, että avohakkuun vaikutus luontoon olisi samanlainen kuin esimerkiksi metsäpalon. Avohakkuun vaikutus ekosysteemiin on kuitenkin hyvin erilainen kuin luonnon oma kiertokulku. Luonnon omat häiriöt eivät ole niin suuria kuin avohakkuun aiheuttamat. Luontaisesti metsissä olisi paljon lahopuuta ja myös runsaasti vanhoja, eläviä puita. Metsissä ei luontaisesti ole avohakkuun kaltaisia puuttomia paljaita alueita. 

“Keskustelussa vilisi myös paljon erilaisia lukuja siitä paljonko jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen valtion mailla lisäisi hakkuupinta-alaa tai pienentäisi hakkuista saatavia tuloja. Tämän arvioinnin selkeyttämiseksi on erityisen tärkeää, että valiokuntakäsittelyssä on saatavilla ajantasainen metsävaratieto, jonka avulla vaikutuksia voidaan mallintaa”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen toteaa.

Aloitteen alulle laittaneet Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö toivovat, että aloite saa valiokunnassa ansaitsemansa perusteellisen käsittelyn.

Teksti: Suomen luonnonsuojeluliitto