Laajat lakot alkamassa – tuotantomenetykset satoja miljoonia

Kuvituskuva

Teknologiateollisuuteen julistettu laaja lakko on alkamassa maanantain vastaisena yönä puolilta öin. Lakkoon uhkaa mennä teknologiateollisuudessa kaikkiaan noin 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä kahdella sadalla toimipaikalla. Lakosta aiheutuu suuret vahingot: tuotantomenetykset ovat satojen miljoonien eurojen suuruusluokassa kolmen lakkovuorokauden ajalta.

Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n lakot kohdistuvat Teknologiateollisuus ry:n sopimusaloista teollisuuteen, malmikaivoksiin sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Pron ja YTN:n lakko suunnittelu- ja konsulttialalla toteutuisi kolmessa aallossa, jos ratkaisua ei ole syntynyt.

Lakkojen alkaminen näyttää valitettavasti hyvin todennäköiseltä. Sovittelun jatkumisesta viikonvaihteessa ei ole sovittu. Teknologiateollisuus on kuitenkin valmis neuvotteluihin heti, kun sovittelun jatkamiselle on edellytykset.

– Tilanne on äärimmäisen vakava, sillä liitot hakevat lakolla painostaen aivan liian korkeita palkankorotuksia taloustilanteeseen nähden. Kyse on työpaikoista. Jos ammattiliittojen vaatimukset toteutuisivat, yritysten kilpailukyky heikkenee ja sitä kautta myös yritysten työllistämismahdollisuudet. Teknologiateollisuus ei voi tieten tahtoen tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat työllisyyden ja vievät pohjan pois tulevalta, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Helle Teknologiateollisuus ry:stä. 

Ammattiliitot ovat perustelleet palkkavaatimuksiaan joidenkin yksittäisten maiden tuntuvilla sopimuskorotuksilla. Samalla on kuitenkin unohdettu, että eri maiden työmarkkinajärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Myös kustannuskilpailukyvyssä ollaan Suomen Pankin arvioiden mukaan edelleen takamatkalla keskeisistä kilpailijamaista.

–  Suomessa palkat joustavat varsin vähän, joten sopimuskorotusten ylimitoittaminen olisi epävarmassa taloustilanteessa kohtalokasta työllisyydelle. Esimerkiksi Saksassa sopimuskorotukset määrittelevät vain hyvin vähän, miten ansiot todellisuudessa kehittyvät. Palkat voivat siellä joustaa myös alaspäin taloustilanteen niin vaatiessa. Ruotsissa taas oma valuutta tukee yritysten kilpailukykyä, Helle tähdentää.

Helle muistuttaa myös, että palkansaajien ostovoima on parantunut vuoden 2014 jälkeen joka vuosi. Hyvä työllisyyskehitys ja matala inflaatio ovat tukeneet ostovoiman parantumista. Myös ostovoiman näkökulmasta on siis tärkeää, ettemme aiheuta omilla toimillamme hallaa työllisyydelle.

Teknologiateollisuus ei vaadi heikennyksiä

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala yritti ratkaista Teollisuusliiton lakonuhan sovintoehdotuksella maanantaina 2. joulukuuta. Teollisuusliitto hylkäsi esityksen. Ratkaisu olisi korottanut palkkoja 1,6 prosenttia kaksivuotisen sopimuskauden aikana. Ratkaisu ei sisältänyt minkäänlaisia työehtojen heikennyksiä. Myös kiky-tunnit olisivat poistuneet teknologiateollisuuden työntekijöiltä, ja työaika olisi siten lyhentynyt nykyisestä 24 tunnilla.

Teknologiateollisuus ei vaadi missään neuvottelupöydässä heikennyksiä työehtoihin. Myös palkkoja ollaan valmiita kortottamaan. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen on kuitenkin tärkeää, jotta yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla kysynnän supistuessa hidastuvan talouskasvun takia. Työajan pidennys halutaan säilyttää Pron ja YTN:n sopimuksissa, joissa se on nykyisin kiinteänä osana sopimusrakenteita.

Tuotantomenetykset satoja miljoonia euroja

Lakko aiheuttaa teknologiayrityksille suuria menetyksiä. Tuotantoa jää tekemättä vähintään kolmen päivän ajalta. Menetetyn tuotannon kiriminen on erittäin vaikeaa, kallista ja monissa tapauksissa mahdotonta. Tuotannon menetykset voidaan laskea sadoissa miljoonissa euroissa, ja työtaistelun laajuuden vuoksi haitat näkyvät myös kansantalouden tasolla. Lue lisää vaikutuksista.

Teksti: Teknologiateollisyys ry