Vatsan täydeltä värejä! Vihannesten lisääminen ruokavalioon edistää terveyttä

Entä jos jokavuotisen laihdutuskuurin ja herkkujen karsimisen sijaan päättäisitkin tänä vuonna lisätä jotakin ruokavalioosi?

Tammikuu on perinteisesti painonhallinnan ja herkuista pidättäytymisen kulta-aikaa, mutta ruokavaliomuutoksen voi toteuttaa myös käänteisesti, lisäämällä ruokaympyrään asioita karsimisen sijaan. Yksi helppo tapa muokata omaa syömistä terveellisempään suuntaan on kasvisten lisääminen ruokavalioon. Lihansyönnin vähentäminen on jo pitkään kiinnostanut ihmisiä, ja erilaisia kasvisruokia ja -ruokavalioita kokeillaan yhä innokkaammin. 

– Ruokavalion muokkaaminen kasvispainotteisemmaksi kannattaa, sillä se edistää terveyttä ja lisäksi se on ympäristöteko, sanoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.

Yleinen suositus kasvisten saanniksi on vähintään 500 grammaa päivässä. Määrä vastaa 5–6 kourallista hedelmiä, marjoja tai vihanneksia. Jos ruokarytmi on kunnossa ja aterioita kertyy noin viisi päivässä, kasviksia on helppo ujuttaa mukaan tasaisesti.

– Tapoja on monia: olennaisinta on tunnistaa, mikä itselle tuntuu mielekkäältä. Kasviksia voi lisätä ruoan sekaan tai nauttia niitä omina suupaloinaan. Kasviksiin voi myös tutustua osa-alue kerrallaan ottamalla esimerkiksi aluksi juurekset haltuun ja etenemällä siitä pikkuhiljaa muihin ryhmiin. Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos perinteinen salaattipuoli ei kiinnosta, Rinta vakuuttaa.

– Kasvisten lisäämisessä ruokavalioon pätee sama sääntö kuin kaikissa dieeteissä – paras ruokavalio on se, joka on helppo toteuttaa. Kasviksia voi kuluttaa sellaisenaan tuoreena, höyryttämällä, keittämällä tai vaikka smoothieina – mikä vain sattuu olemaan itselle toimivin malli.

Valtaosa suomalaisista syö liian vähän värejä 

Kasvisten lisääminen lautaselle olisi paikallaan monelle, sillä vain harva kuluttaa vihanneksia suositusten mukaisen minimimäärän verran. Vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksen mukaan vain 14 % miehistä ja 22 % naisista söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja 500 grammaa päivässä. Murskaava enemmistö Suomen aikuisväestöstä ei siis saavuta ohjeellista vähimmäissaantisuositusta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä.

Aloittaakseen ei suinkaan tarvitse tarttua vihanneshyllyn eksoottisimpaan ilmestykseen. Ruokavalion rikastajiksi kelpaavat mainiosti tutut kurkut, salaatit, paprikat ja tomaatit. Mitä monipuolisemmin eri vihanneksia käyttää, sen parempi.

– Mitä tummempi väri, sitä enemmän ravintoaineita. Nyrkkisääntönä voi ajatella, että olisi hyvä syödä ainakin viittä eri väriä päivässä. Nykyään ruokakaupasta saa kaikenlaisia valmiiksi pilkottuja hedelmäpaloja, keittojuureksia ja valmiita lisukesalaatteja, joten vaivannäöstä asian ei pitäisi olla kiinni. Pakastekasvisten käyttöäkään ei tarvitse arastella: ravintoaineista folaatti ja c-vitamiini ovat herkempiä käsittelylle, muut kestävät sen hyvin.

On hyvä myös muistaa, että kasvisten hyödyt eivät tule ainoastaan vitamiineista. Ne sisältävät runsaasti myös kuitua, täyttävät tehokkaasti vatsaa ja auttavat siten pitämään kokonaisenergiamäärän sopivana vähentäen muuta syömistä.

Jos tavoitteena on muuttaa ruokavalio täysin kasvisvoittoiseksi, kannattaa varsinkin alkutaipaleella varmistaa, ettei ruokavalio jää yksipuoliseksi ja ravintoaineiden – ja kokonaisenergian – määrä liian kapeaksi.

– Suunnitelmallisuus on paikallaan, eikä ole häpeä pyytää ammattilaiselta apua sopivan ruokaympyrän rakentamiseen, Rinta kannustaa.