Oulussa ja Helsingissä on kohta vuoden ajan ollut käynnissä poikkeuksellisen laaja tutkimus, jossa selvitetään naisten hyvinvointiin ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen on kutsuttu yli 4500 Pohjois-Suomessa vuonna 1986 syntynyttä naista, joiden terveyttä on seurattu sikiöajoista asti. Tutkimus on osa Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimusta.

– Näin laajaa naisten terveyttä kartoittavaa tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tehty. Osa kohorttiin kuuluvista naisista on sittemmin muuttanut ympäri Suomea, lähinnä pääkaupunkiseudulle, minkä vuoksi olemme pystyttäneet tutkimuspisteet sekä Oulun yliopistolliseen sairaalaan että Helsingin Naistenklinikalle, kertoo naisten terveystutkimuksen päätutkija, naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Koronaviruspandemia on tuonut haasteita myös tutkimukselle. Poikkeusolojen keskellä tutkimuksen teon merkitys korostuu ja samalla tarjoutuu harvinainen mahdollisuus kerätä tietoa naisten terveydestä ja elämästä pandemia-aikana. Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut jo yli 750 naista.

– Kävijät ovat olleet erittäin tyytyväisiä järjestelyihin ja olemme huomioineet koronasuositukset. Olemme minimoineet mahdolliset kontaktit sairaalassa asioivien kanssa, vakuuttaa tutkimusta koordinoiva hoitaja, kätilö Lotta Vuokila Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Naisten terveysongelmat jäävät usein havaitsematta

Tutkimukseen osallistuneet ovat ilahtuneet tutkimuksesta saamansa terveystiedon laajuudesta. Yllätyksiäkin on tullut.

– Esimerkiksi endometrioosi- tai PCOS-diagnoosi on monille tullut yllätyksenä, vaikka heillä on ollut selkeitä oireita jo useiden vuosien ajan. Tämä osoittaa, että näinkin yleiset naisten terveysongelmat jäävät usein havaitsematta, Piltonen harmittelee.

Erikoislääkärin suorittamissa tutkimuksissa on myös löydetty useita vatsalihasten erkaumia ja terveydelle haitallista maksan rasvoittumista. Tutkimuksessa on havaittu, että gynekologisia vaivoja esiintyy naisilla yleisesti. Esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) kriteerit täyttyvät erikoislääkärin tutkimuksen perusteella 14 %:lla, mutta vain 6 % ilmoittaa saaneensa aiemmin PCOS-diagnoosin. Endometrioosidiagnoosin saaneita on noin 10 % ja ulkosynnyttimien kiputilan, vulvodynian, puolestaan 2,5 %. Neljännes 35-vuotiaista naisista kärsii virtsankarkailusta. Toistuvat emätintulehdukset vaivaavat viidennestä.

Tutkimuksen tämänhetkisiä tuloksia on jo alustavasti analysoitu. Tulokset tarjoavat kiinnostavan näkökulman suomalaisten naisten elämään. Tulosten perusteella 97 % naisista kokee terveytensä hyväksi. Tästä huolimatta yli puolella tutkittavista havaitaan keskivartalolihavuutta, minkä lisäksi 10 %:lla on suosituksia korkeammat verenpaineet.

Naisten tietoisuus lisääntymisterveydestä on keskimäärin hyvää, mutta harva tietää, että hedelmällisyys heikkenee merkittävästi jo ennen menopaussi-ikää. Tästä huolimatta yli puolella tutkituista 35-vuotiaista naisista on yhä raskaustoiveita, mikä saattaa tulevaisuudessa näkyä siten, että perhekoko jää suunniteltua pienemmäksi.

Koronapandemialla ei merkittäviä vaikutuksia naisten seksielämään

Alustavat tulokset paljastavat, että 75 % naisista on tyytyväisiä seksielämäänsä. Joka toinen nainen harrastaa seksiä vähintään kerran viikossa, joskin viidennes kokee toistuvasti seksuaalista haluttomuutta. Naiset ilmoittavat haluttomuuden yleisimmiksi syiksi stressin, ajanpuutteen, lapset ja työn. Koronapandemia ei näyttäisi merkittävästi vaikuttaneen naisten seksielämään.

Ehkäisynä 35-vuotias suomalaisnainen käyttää yleisimmin kondomia, seuraavaksi yleisin menetelmä on hormonikierukka. Jälkiehkäisyyn on jossain elämänvaiheessa turvautunut 60 % naisista.

Tutkimushanke on määrä saada päätökseen ensi vuoden aikana. Tutkimustulokset julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisusarjoissa.

– Tutkimustiimimme tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että tutkimuksemme lopulliset tulokset löytävät tiensä laajasti myös yleiseen tietoisuuteen edistämään kaikkien naisten terveyttä, toteaa Piltonen.

Lähde: STT