Pelikulttuuri on muuttumassa yhdenvertaisemmaksi – Kansallinen Peliviikko alkaa tänään

Maanantaina alkavalla Peliviikolla keskustellaan pelikulttuurin yhdenvertaisuudesta ja tutustutaan monipuolisesti pelikultuuriin sadoissa paikallisissa pelipäivissä ja kymmenissä livelähetyksissä.

Yhdenvertaisuutta edistää myös Vuoden pelikasvattaja 2022 arvonimen saanut Laura “lapa” Kyntäjä, tuomalla esiin sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää elektronisessa urheilussa. Vuoden pelikasvattaja on arvonimi, joka myönnetään vuosittain Peliviikolla henkilölle, organisaatiolle tai ilmiölle, joka on toiminnallaan tai olemassaolollaa edistänyt positiivista Pelikulttuuria.

Löydä tiesi Peliviikon tapahtumiin

Peliviikko on vuosittain marraskuussa vietettävä pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikko! Peliviikkoa vietetään tänä vuonna jo 12. kertaa.

Pelit ja pelaaminen ovat erityisen merkityksellisiä suomalaisille ja lähes kaikki pelaavat jotain pelejä. Peliviikko pyrkii tuomaan erilaisia pelaamisen muotoja tutuksi ja tarjoaa mahdollisuuden pelata yhdessä. Peliviikolla keskustellaan pelaamisen merkityksestä, mahdollisuuksista ja myös pelaamisen riskeistä.

Peliviikolla järjestetään pelitapahtumia, näyttelyitä, seminaareja, webinaareja ja paljon muuta! Lisää tapahtumia löydät osoitteesta Peliviikko.fi.

Ennakkotietoja Pelaajabarometri 2022 tutkimuksesta

Pelaajabarometri on kattavin toistuva tutkimus suomalaisen pelaamisesta. Pelaajabarometri-raportti ilmestyy lähiaikoina, mutta Peliviikolla julkaistavat alustavat tulokset osoittavat positiivisia merkkejä pelikulttuurin tasa-arvoistumisesta ja pelaajien moninaisuudesta. Aiempi Pelaajabarometri-raportti vuodelta 2020 on luettavissa Tampereen yliopiston verkkosivuilla.

Digitaalisten pelien pelaaminen väestötasolla on lievässä nousussa, mutta suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2020 (78,7 % suomalaisista). Digitaalisten pelien pelaamisen nousu vaikuttaisi johtuvan erityisesti naisten lisääntyneestä pelaamisesta. Koronan aikaan vuonna 2020 lisääntynyt aktiivinen ei-digitaalisten (esim. lautapelien) pelien pelaaminen on nyt puolestaan laskusuunnassa, mutta näitäkin pelejä pelaa edelleen aktiivisesti, eli ainakin kerran kuussa, yli kolme neljäsosaa suomalaisista.

Naisten ja miesten väliset erot pelaamiseen käytetyn ajan ja rahan suhteen ovat kaventumassa vuoden 2022 Pelaajabarometrin alustavien tulosten mukaan. Miehet pelaavat kuitenkin edelleen selvästi naisia enemmän ja käyttävät enemmän rahaa pelaamiseen.

10-19-vuotiaat ja kaksikymppiset pelaavat eniten ja monipuolisimmin erityyppisiä pelejä. Vanhemmissa ikäryhmissäkin pelaaminen on kuitenkin monipuolistumassa. Esimerkiksi nelikymppiset pelaavat aiempaa monipuolisemmin erilaisia pelejä vuoden 2022 Pelaajabarometrin alustavien tulosten mukaan. Pelaajien keski-ikä on noussut jokaisessa Pelaajabarometri-tutkimuksessa eli lapsena peliharrastuksen aloittaneet eivät lopeta pelaamista aikuistuttuaan.

Rahapelaaminen Suomessa on ollut Pelaajabarometreissä laskusuunnassa, mikä johtuu rahapelaamista koskevista yhteiskunnallisista muutoksista Suomessa viime vuosien aikana. Erityisesti lasku koskee raha-automaattipelaamista, jossa alustavien tulosten mukaan on vuoden 2022 Pelaajabarometrissä kaikkien aikojen alhaisimmat luvut. Verkkorahapelaaminen sen sijaan on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Lähde: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti