OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Elinsiirtolasten viikko 18.–22.11.2019: Jokainen sairastunut lapsi on sankari

Kuvituskuva

Myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Yleensä lapselle siirretään aikuisen elin. Onnistuneen siirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Elinsiirtolasten viikolla, että jokainen sairastunut lapsi on sankari.

Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Lapsille ja nuorille tehdään 20-25 elinsiirtoa vuosittain. Yhteensä noin 600 lapselle ja nuorelle on tehty elinsiirto. Lasten elinsiirroissa käytetään valtaosin aikuisilta saatavia elimiä. Kaikki lasten elinsiirrot tehdään HYKS:n Uudessa lastensairaalassa.

Suurin osa lasten elinsiirroista on munuaisensiirtoja.

– Yleisin syy lapselle tehtävään munuaisensiirtoon on synnynnäinen nefroosi. Suomessa noin 40 prosenttia munuaisen saaneista lapsista on siirtohetkellä alle 2 vuoden ikäinen. Siirto voidaan tehdä, kun lapsi on vähintään 10 kilon painoinen, kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HYKS:n Lastensairaalasta.

Munuainen voidaan saada elävältä luovuttajalta tai aivokuolleelta luovuttajalta. Munuaisensiirron saaneiden ennuste Suomessa on erittäin hyvä, noin 95 prosenttia siirron saaneista on elossa 10 vuoden kuluttua.

Toiseksi eniten lapsille tehdään maksansiirtoja. Vuodesta 1987 lähtien lapsille on tehty noin 150 maksansiirtoa.

– Yleisin syy lasten maksansiirtoon on sappitieatresia eli sappiteiden puutos. Yleensä lapselle siirretään osa aikuisen maksasta, Jahnukainen kertoo.

Lasten sydänsiirroista puolet tehdään vaikean synnynnäisen rakenteellisen sydänvian vuoksi ja puolet sydänlihassairauden vuoksi. Sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.

Suomessa tehdään lapsille myös keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja. Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia. Lapsi voi leikkiä, harrastaa ja liikkua muiden tavoin sekä käydä lastentarhaa ja koulua.

Elinsiirtolasten viikkoMunuais- ja maksaliitto järjestää Elinsiirtolasten viikolla 18.–22.11. päivätapahtumat kolmessa yliopistosairaalassa elinsiirron saaneita lapsia hoitavilla osastoilla tai poliklinikoilla: Turussa 18.11., Helsingissä 19.11. ja Kuopiossa 20.11. Lapset saavat tapahtumissa esiintyä sankareina ja pukeutua haluamikseen hahmoiksi. Paikalla oleva ammattikuvaaja ikuistaa perheen pienet sankarit. Vertaisvanhemmat ja liiton työntekijät pitävät vertaiskahvilaa ja kertovat liiton toiminnasta.

Iltatapahtumissa koko perhe pääsee pitämään hauskaa HopLop-seikkailupuistoon. Liitto tarjoaa perheille rannekkeet.

Lisää tietoa Elinsiirtolasten viikosta www.muma.fi/elinsiirtolastenviikko. Lisää tietoa lasten munuais- ja maksasairauksista www.muma.fi/lapsisairastaa.

Lasten elinsiirrot pähkinänkuoressa
– Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 20–25 elinsiirtoa.
– Munuainen voidaan siirtää elävältä luovuttajalta, muut elimet saadaan lapsillekin aivokuolleilta luovuttajilta.
– Aikuisen munuainen ja osa maksasta voidaan siirtää lapselle, mutta sydämen ja keuhkon on oltava suurin piirtein samankokoiselta luovuttajalta.
– Lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyviä.
– Elinsiirron jälkeen lapsi voi viettää normaalia lapsuutta ja nuoruutta.
– Lisää tietoa ja elinluovutuskorttitilaukset www.elinluovutuskortti.fi