Ravitseva ateria ruokkii myös mielen hyvinvointia

Nyt vietetään mielenterveysviikkoa. Ruokavalio ja mieli liittyvät toisiinsa enemmän kuin moni tulee ajatelleeksi, ja ruoan yhteyttä suoliston ja mielen hyvinvointiin tutkitaankin jatkuvasti. Esimerkiksi kuiduilla on yhtälössä merkittävä rooli.

Yhä useampi suomalainen panostaa nykyään omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka tärkeimpiin osa-alueisiin lukeutuvat terveellinen ruokavalio sekä henkinen palautuminen ja mielen hyvinvointi.

– Ravitseva ruokavalio vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen – ja päinvastoin. Esimerkiksi ankaruus itseä kohtaan voi näkyä kroonisena laihduttamisena, mikä heikentää olennaisesti yleistä jaksamista. Tämä vuorostaan voimistaa entisestään mielen pahoinvointia, kuten masennusta, kertoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Heikosti ravittuna päivä ei rullaa tavalliseen tapaan, mikä kuormittaa mieltä. Useimmat ihmiset reagoivat stressiin tai muuhun henkiseen kuormitukseen syömällä – ruoka ei maistu lainkaan, tai se maistuu liikaakin. Nykyajan hektinen elämänrytmi on omiaan ruokkimaan huonosti syömistä.

Tunne- ja lohtusyöminen ovat monille tuttuja termejä, mutta niitä ei kannata tuijottaa liian kapeakatseisesti.

– Tasapainoinen ruokavalio mahdollistaa myös ruoasta nauttimisen ja herkuttelun. Jos kuitenkin herkuttelee usein nimenomaan stressaantuneena, pettyneenä tai surullisena, on hyvä tiedostaa tämä tapa ja alkaa kiinnittää huomiota tunteeseen, joka herkkujen äärelle vie.

Suolisto on toiset aivot

Ravinto vaikuttaa mieleen myös konkreettisesti. Tutkimuksissa on jo löydetty katetta ajatukselle suolistosta ihmisen toisina aivoina. Vastaus piilee suoliston mikrobikannassa ja elimistön välittäjäaineissa.

– Suoliston mikrobisto vaikuttaa suoraan siihen, millaisia aineita ja yhdisteitä elimistöömme muodostuu. Huono mikrobisto lisää tulehdusta ja suolen läpäisevyyttä päästäen elimistöön yhdisteitä, jotka ovat usein epäsuotuisia terveydelle. Hyvä mikrobisto puolestaan edistää terveydelle suotuisia asioita, ja lisäksi edistää monien muiden positiivisten vaikutustensa ohella mahdollisesti jopa mielen hyvinvointia. Tätä ilmiötä kutsutaan aivo-suoli-akseliksi, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.

Jokaisen ihmisen suolistomikrobikanta on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat esimerkiksi elämän aikana syödyt antibioottikuurit, sairaudet ja vastustuskyky. Toisilla ihmisillä mikrobisto tukee yleisterveyttä luonnostaan paremmin, toisilla heikommin. Asiaan voi kuitenkin jossain määrin itse vaikuttaa.

– Suoliston mikrobikantaa voi kohentaa panostamalla kuituihin, syöden kohtuullisesti hyviä rasvoja ja värikkäitä kasviksia sekä rajoittamalla punaisen lihan, runsasrasvaisten tai vähäkuituisten ruokien syöntiä. Nämä valinnat tukevat suoliston terveyttä ja sitä kautta kokonaisterveyttä – myös mielenterveyttä.

Suoliston ja mielen hyvinvoinnin yhteyksiä tutkittaessa painoarvoa on saanut erityisesti kuidun merkitys, sillä kuidut näyttäisivät ruokkivan valikoivasti nimenomaan suoliston hyödyllisiä bakteereita. Muun muassa marjoista, kasviksista ja täyshyväviljatuotteista saatava kuitu myös ehkäisee elimistön matala-asteista tulehdusta tasoittamalla verensokeritasoja. Myös folaatin ja B12-vitamiinin puutoksen on osoitettu olevan kiistatta yhteydessä masennukseen. Tietoa haetaan jatkuvasti lisää; suurennuslasin alla on yhä esimerkiksi suoliston mikrobiston vaikutus lihavuuteen.

– Monet yksittäisetkin ruokavalinnat ovat osoittautuneet merkityksellisiksi mielenterveyden edistämisessä. Esimerkiksi hedelmien, marjojen ja kasvisten käyttö edistää monin tavoin terveyttä ja tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että muun muassa mustikka saattaa madaltaa posttraumaattisen stressin riskiä, Rinta ja Turunen kertovat.

Yksi terveys – ihminen on kokonaisuus

Ravitsemus, suolisto ja mieli ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, mutta asia ei ole mustavalkoinen.

Esimerkiksi masentunut ihminen syö usein huonosti, ja huono syöminen voi ruokkia masennusta. Kumpi on syy ja kumpi seuraus?

– Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Masennus ei parane, vaikka lautanen olisi täynnä värikkäitä kasviksia, eikä pelkkä vähäkuituinen ruokavalio johda mielen pahoinvointiin. Mieltä on kuitenkin helpompi hoitaa, kun ihminen on hyvin ravittu, Turunen huomauttaa.

Kun mieli kohenee, se voi sysätä liikkeelle ketjureaktion, joka poikii hyvää muillakin osa-alueilla.

– Tällöin ihminen alkaa usein kiinnostua myös liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Kun yhtä asiaa petrataan, positiivinen kierre usein vahvistuu, sanoo Turunen.

Hyvinvoivia ihmisiä yhdistää se, että perustarpeet, kuten ravitsemus ja mielen hyvinvointi, ovat kunnossa. Tämän tasapainon edistämisessä apuna toimivat yhteistyössä Terveystalon ravitsemusterapeutit, psykologit ja psykoterapeutit. Sopivaan asiantuntijaan voi olla yhteydessä myös Terveystalon etäpalvelujen, kuten chat- ja videovastaanoton avulla silloin, kun fyysisiä tutkimuksia ei tarvita. Kynnys hakea apua madaltuu, kun avun saaminen ei edellytä fyysiselle vastaanotolle lähtemistä.