Oletko koskaan miettinyt kuinka meikit ja kauneusihanteet ovat muovautuneet nykyiseen malliinsa? Meikkitaiteilija Lisa Eldridge tutustuu BBC:n uudessa dokumenttisarjassa, Makeup: A Glamorous History, kauneustrendien historiaan Britanniassa.
Vogue UK kokosi kahdeksan mielenkiintoista asiaa, jotka dokumentti paljastaa meikkaamisen historiasta.
1. Kauneustrendit eivät aina olleet kaikkien ulottuvilla
– Koska meikki oli niin kallista, vain pieni osa ihmisistä pystyi käyttämään sitä ja vain aristokraatit saattoivat seuraja trendejä, Eldridge kertoo Yrjöjen aikakaudesta.
Maassa oli vain noin 300 perhettä, joilla oli moisiin ylellisyyksiin varaa.
– Hiuksissa ja meikissä pyrittiin äärimmäisyyksiin, jotta rikkaus näkyisi päällepäin. Siinä oli kyse ennenkaikkea statuksesta.
Eliitin ulkoasu määritti trendit, mutta tavallinen kansa saattoi vain ihailla niitä etäältä.
2. Tuotteen levittyvyys oli tärkeää jo kauan sitten
Aikakaudella käytettiin yhä valkoista lyijyä sisältävää kasvomaalia, vaikka ihmiset tiesivät sen olevan myrkyllistä. Eldridge halusi selvittää, miksi.
– Sillä olisi voinut tappaa sinut, saada hiuksesi ja hampaasi putoamaan, tehdä hengityksestä pahanhajuisen, aiheuttaa mustelmia iholle ja aiheuttaa munuaisvaivoja. Kaikista näistä riskeistä huolimatta he käyttivät sitä.
Lopulta Eldrige löysi selityksen sille, miksi naiset olivat valmiita vaarantamaan oman henkensä, vaikka lyijyttömiäkin vaihtoehtoja olisi ollut saatavilla.
– Vierailin Keelen yliopiston lääketieteen osastolla ja valmistimme myrkyllisen ja myrkyttömän version. Itse asiassa myrkyllinen versio levittyi paljon paremmin ja vasta siinä vaiheessa ymmärsin, mistä ilmiössä oli kyse!
3. Meikkaamisessa oli kyse vastakkaiseen sukupuoleen vetoamisesta
Kilpailu avioliittomarkkinoilla oli kovaa ja meikkaamisella pyrittiinkin erottumaan joukosta.
– Ensimmäisessä jaksossamme kerrotaan kuuluisista Gunning-sisarista. Irlantilaiset tytöt eivät olleet syntyperältään aatelisia, mutta heidän äidillään oli kunnianhimoisia suunnitelmia heidän varalleen. Hän tiesi, että tytöt olivat kauniita ja viehättäviä, joten hän toi heidät Englantiin ja he onnistuivatkin keplottelemaan tiensä seurapiireihin. Irlantilaisten harmiksi he nappasivat itselleen kaksi Britannian tavoitelluinta poikamiestä, jaarlin ja herttuan, Eldrige kertoo.
4. Ikääntyminen ahdisti
– Naiset olivat taloudellisesti hyvin epävarmassa asemassa, mikä on sittemmin onneksi muuttunut. Mutta tuolloin, jos et näyttänyt enää yhtä hyvältä kuin edellisenä vuonna ja olit sinkkumarkkinoilla, olit valmis tekemään mitä tahansa näyttääksesi hyvältä ja itsevarmalta, Eldrige selittää.
Varakkaat naiset käyttivätkin huimia summia rahaa näyttääkseen hyvältä ja siihen liittyi paljon paineita.
5. Kulmakarvoja tuunattiin
Tuuheat kulmakarvat ovat juuri nyt muodissa, mutta jo Yrjöjen aikakaudest naiset näkivät paljon vaivaa kulmiensa eteen. Tuolloin naiset käyttivät hiirenkarvoja tuodakseen kulmiinsa näyttävyyttä.
– Tuon ajan ilme tarkoitti hyvin dramaattisia kulmakarvoja. Silmissä meikkiä ei ollut, lukuun ottamatta risiiniöljyä ja hiilipölyä ripsissä. Luonnollinen ja miellyttävämpi tapa saavuttaa dramaattiset kulmat oli käyttää poltettua neilikkaa, Eldridge kuvailee.
6. Matkustaminen ei ollut helppoa
Poskipuna oli must jo tuolloin, mutta kätevän kokoisia meikkirasioita ei oltu vielä keksitty. Kun naiset joutuivat matkustamaan meikkien kanssa, ei se ollut aivan yksinkertaista. Ratkaisu löytyi erittäin karkeasta villasta, jota uitettiin nestemäisessä poskipunassa.
– Kun se oli kuivunut, se laitettiin käsilaukkuun ja sellainen oli kannettava poskipuna, Eldridge selittää.
7. No makeup-meikki oli muodissa myös viktoriaanisella aikakaudella
– Meikkaaminen oli melkein sama asia kuin prostituutio viktoriaanisella aikakaudella. Maassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan poliisi saattoi tehdä genitaalialueiden tutkimuksen ilman sen kummempia varoituksia, jos jotakuta epäiltiin prostituutiosta. Niin saattoi siis käydä kenelle tahansa, jolla oli liikaa poskipunaa tai huulipunaa, Eldridge kertoo.
Ikävä kaksoisstandardi oli, että ulkonäkö oli erittäin keskeisessä asemassa viktoriaanisessa yhteiskunnassa. Tuolloin vallitsi yleinen uskomus siitä, että ulkokuori heijasti sitä, millainen ihminen oli luonteeltaan.
– Jos olit luonnollisesti kaunis, sinua pidettiin hyvänä ihmisenä. Jos sinulla oli huono iho, et ollut hyvä. Samaan aikaan vaadittiin, ettei meikkiä olisi saanut käyttää.
Kun meikkiä siis käytettiin ulkonäön parantamiseksi, oli se tehtävä ovelasti. Piirteitä tuli korostaa niin hienovaraisesti, että ero oli hädin tuskin havaittavissa.
8. Tämän päivän dermaplaning-hoidoilla oli edeltäjänsä
Euroopassa jokunen salonki tarjosi palvelua, joka oli viktoriaaninen vastine dermaplaning-hoidolle. Iholla käytettiin emäksistä ainetta, joka toimi karvanpoistoaineena ja poisti kuolleet ihosolut ihon pinnalta.
– Se oli dermaplaningin ja kemiallisen kuorinnan risteytys, sanoo. Eldridge.
Tämän jälkeen iholle levitettiin valkoista, vismuttia sisältävää kosmetiikkaa. Samaan tapaan kuin nykyajan korostuskynät, aineen metallinen hohto sai kasvot loistamaan kynttilänvalossa.
Lähde: Vogue UK
Jatka lukemista
Kesän makuelämyksiä.
Hoitovaihtoehdot urheilijoille polvikipujen voittamiseksi
Säästä sähköä