OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Näin Suomi voi vuonna 2021 – katsaus työikäisten terveyteen

Mitä koronavirusepidemian aikana on tapahtunut suomalaisen työikäisen väestön terveydelle ja millaisista lähtökohdista vuosi 2022 käynnistyy? Terveystalon Näin Suomi voi -analyysin perusteella hoitovaje on laaja, sillä epidemian alkumetreiltä kesään 2021 asti terveydellisiin huoliin haettiin apua vähemmän kuin on totuttu, eikä tätä vajetta ole onnistuttu kuromaan kiinni loppuvuoden 2021 aikana. Työikäisen väestön terveys näyttää korona-aikana polarisoituneen: ne, jotka voivat hyvin, huolehtivat itsestään entistä paremmin, ja ne jotka voivat huonosti, kokevat vaivansa yhä raskaampina.

Paljon pinnalla olleet mielenterveysongelmat koskevat kaikkia työnantajia, sillä niiden aiheuttama työkyvyttömyys on lisääntynyt työikäisillä nopeasti toimialaan, ikään ja sukupuoleen katsomatta vuoden 2021 aikana. Mielenterveysongelmien diagnoosien määrä ja sairauspoissaolot laskivat vuonna 2020. Vuonna 2021 mielenterveyteen liittyvät asiointikäynnit ja mielenterveydellisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot ovat selvässä kasvussa.

– Koronaepidemia aloitti sinnittelyn ja vuonna 2020 moni joko jätti hakematta apua terveyshaasteisiinsa tai ei saanut sitä riittävän varhaisessa vaiheessa. Tänä vuonna apua on osattu jo hakea, mutta valitettavasti vasta siinä vaiheessa, kun ei ole enää voimavaroja jaksaa töissä. Tätä tulkintaa tukee myös tuntuma työterveyspsykologien ja psykologien vastaanotoilta, joissa kohdataan koko ajan yhä huonommassa kunnossa olevia ihmisiä, kertoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen.

Mielenterveyden ongelmat kasvoivat voimakkaasti kaikissa ikäluokissa vuonna 2021

Terveystalon aineistosta selviää, että mielenterveyden ongelmat korostuvat erityisesti 30-59-vuotiailla työikäisillä. Mielialahäiriöiden, kuten masennuksen, esiintyvyys laski vuonna 2020 edellisvuodesta ja lasku jatkui edelleen 2021, kun taas neuroottisten häiriöiden, kuten ahdistuneisuuden ja unettomuuden esiintyvyys on noussut läpi epidemia-ajanjakson.

– Mielenterveyssyistä työterveyden asiointikäyntejä on pandemia-aikana jäänyt toteutumatta jopa 40 000, kun verrataan asiointimäärien kehitystä koronapandemiaa edeltäviin vuosiin perustuvaan ennustemalliin tulevasta palvelutarpeesta. Tämä on huolestuttavaa, koska mielenterveyshaasteisiin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne johtavat pitkittyviin tai toistuviin ongelmiin ja pahimmillaan ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, sanoo Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet haastavat työurien pidentämistä

Jo usean vuoden ajan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet suurin sairauspoissaolojen syy ja muodostaneet vuosittain vajaan kolmanneksen poissaoloista. Vuosi 2021 ei poikkea tästä, vaikka kokonaisuutena sairauspoissaolojen määrä on laskenut koronapandemian aikana. Terveystalon asiointikäynteihin perustuvaan ennusteeseen verrattuna tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitovaje on määrällisesti vielä mielenterveyshaasteita suurempaa, sillä vuoden 2020 alusta alkaen toteutumatta on jäänyt jopa 100 000 käyntiä. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvien sairauspoissaolojen esiintyvyys on noussut erityisesti yli 55-vuotiailla työikäisillä ihmisillä, kun niiden esiintyvyys muissa ikäryhmissä on vastaavasti laskenut.

– Koronapandemian vuoksi moni ei hakenut tuki- ja liikuntaelinvaivaansa apua. Toki osa vaivoista on parantunut ilman hoitoa, mutta tästä hoitamattomuudesta voi merkittävässä osassa tapauksia nyt aiheutua vaivan pitkittymistä ja kroonistumista, mikä voi johtaa vaivojen pahentumiseen ja aikanaan tarpeettoman pitkiin sairauspoissaoloihin. Tämä näkyy erityisesti siinä, että vanhemmissa ikäluokissa sairauspoissaolot tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi ovat nousseet pandemia-aikana, kun nuoremmilla ne ovat merkittävästi laskeneet, Taimela kertoo.

Samaan aikaan Suomessa on tunnistettu työvoimapula ja siksi työuria halutaan pidentää myös niin kutsutun virallisen eläkeiän saavutettua.

– Ikä tuo väistämättä mukanaan myös erilaisia tarpeita terveyden ylläpitämiseen, joten pitäisi suunnitella, kuinka työyhteisöissä tuetaan iäkkäämpiä työntekijöitä ylläpitämään ja varmistamaan työkykyään. Ennakoivat toimenpiteet ovat avainasemassa, jotta olisi mahdollista jatkaa töissä pidempään, Pitkänen täydentää.

Infektiotautien esiintyvyys laski merkittävästi

Yleisten infektiotautien esiintyvyys laski merkittävästi viime talvena, sillä korona on opettanut meille hyviä suojautumiskäytäntöjä ja matkustusrajoitukset estivät osaltaan virusten tavanomaisen leviämisen.

– Yleensä infektiotaudit aiheuttavat vuosittain keskimäärin noin 1,5 sairauspoissaolopäivää jokaista työntekijää kohden. Vuonna 2020 luku laski lähelle yhtä ja pian päättyvä vuosi 2021 on edennyt samaa rataa. Influenssakausi ei ole vielä alkanut, joten jotta sama positiivinen kehitys voisi jatkua, on tarpeen pitää hyvät suojautumiskäytännöt mielessä ja rokottautua influenssaa vastaan, Pitkänen sanoo.

Näin Suomi voi -analyysi 

Terveystalo on analysoinut Suomen suurimpaan yhtenäiseen potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Järjestelmään kertyy vuosittain dataa yli miljoonan suomalaisen asioinneista ja noin 700 000 työikäisen suomalaisen työterveyshuollosta eri toimialoilta ympäri Suomen. Näin Suomi voi -analyysin tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria. 

Lähde: Terveystalo