Nyt on metsäkaurisonnettomuuksien huippuaika

Metsäkauriit ovat liikkeellä erityisesti toukokuussa ja aiheuttavat paljon onnettomuuksia varsinkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Viime vuonna metsäkauriit aiheuttivat toukokuussa yli 800 onnettomuutta. Tien päällä kannattaa olla nyt varovainen ja kiinnittää huomiota varoitusmerkkeihin.

Toukokuiset metsäkaurisonnettomuudet ovat lisääntyneet vuosi vuodelta: vielä viisi vuotta sitten toukokuussa sattui yli 400 metsäkaurisonnettomuutta, kun viime vuosina vahinkoja on sattunut tuplasti. Yhteensä tammi-kesäkuussa sattui viime vuonna yli 2 200 metsäkaurisonnettomuutta. Suuri osa metsäkaurisonnettomuuksista sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

– Metsäkaurisvahingot lähtevät selvään nousuun huhtikuun lopussa ja eniten niitä sattuu yleensä toukokuun loppupuoliskolla. Tämä vuosi tuskin on poikkeus. Kesäkuussa metsäkauriiden liikehdintä vähenee ja samalla vähenevät myös onnettomuudet, sanoo Fennian tiedotteessa ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

Metsäkaurisvahinkojen suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Erityisesti metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa on toukokuussa suuri eläinten reviiritaisteluiden johdosta.

Myös metsäkauriin metsästys on lisääntynyt viime vuosina. Viime metsästyskaudella kaadettiin syyskuun ja helmikuun välillä yli 20 000 metsäkaurista, noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesana erityisesti Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa on samalla paljon liikennettä mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Metsäkaurisvahinkoja sattuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen runsaasti myös Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Vaikka vahinkoja sattuu muissa maakunnissa selvästi vähemmän, ovat metsäkaurisvahinkojen määrät kasvussa lähes kaikkialla Suomessa Kainuuta ja Lappia lukuunottamatta.

– Metsäkauriin kannan koko ei ole tiedossa, mutta onnettomuuksien kasvu useimmilla paikkakunnilla kertoo siitä, että kanta kasvaa ja leviää voimakkaasti, Pöyhönen sanoo.

Kevennä kaasujalkaa

Tilannenopeus ratkaisee paljon hirvieläimen sattuessa tielle. Pöyhösen mukaan nyt kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa, vaikka mökkimaisemat houkuttelevatkin ja säät ovat toistaiseksi suosineet.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

Pöyhönen muistuttaa, että hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa näitä eläimiä tilastojen mukaan liikkuu enemmän. Silloin kannattaa vähentää nopeutta.

– Nopeuden alentaminen vaikuttaa yllättävän vähän matkan kokonaiskestoon, mutta sillä voi olla iso vaikutus, jos eteen kävelee hirvi tai metsäkauris. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin. Liikenteen lisäksi kannattaa havainnoida erityisesti teiden reunoja.

Hirvieläinkolarien riskiä voi laskea ajamalla virkeänä ja maltillisella nopeudella. Huonoissa sääolosuhteissa ja pimeällä ajamista kannattaa välttää, jos mahdollista. Käytä myös turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus huononee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

Lähde: Fennia