Osa suomalaisista välttelee autoilua ja tuore tutkimus paljastaa nyt syyt – rattipelkoa selkeästi eniten nuorten keskuudessa

Äärimmäisen vähän, eli alle 5 000 kilometriä vuodessa ajavien mieskuskien osuus on laskussa, naisten osuus taas nousussa. Trendi käy ilmi yli tuhat vastaajaa keränneestä Kamuxin Suomalaiset autokaupoilla 2022 -tutkimuksesta. Niiden keskuudessa, jotka ajavat huomattavan vähän, syyt tähän löytyvät useimmin muiden liikkumistapojen omaksumisesta ja ajotarpeen pienuudesta. Varsinaista rattipelkoa potee vähän ajavista miehistä 3 prosenttia, naisista 7 prosenttia ja nuorimmista kuskeista peräti 12 prosenttia.

Noin puolet kaikista suomalaiskuskeista ajaa vuosittain 5 000–15 000 kilometriä. Vuosittain yli 30 000 kilometriä ajavia on noin kuusi prosenttia sekä mies- että naisvastaajista, ja hieman yllättäen paljon ajavien naisten osuus on muutaman kymmenyksen suurempi kuin miesten. Huomattavan vähän, eli alle 5 000 kilometriä vuodessa, ajaa 11 prosenttia kaikista vastaajista: 18 prosenttia naisista ja 6 prosenttia miehistä. Vähän ajavien naisten osuus on kasvussa, miesten laski vuoden 2020 tasolle.

– 35–44-vuotiaiden ajomäärissä on nähtävissä selkeä hypähdys vuodentakaisesta. Vuosi sitten toteutetussa tutkimuksessa vain 36 prosenttia ikäryhmän vastaajista ilmoitti ajavansa vuodessa yli 15 000 kilometriä. Nyt paljon ajavien osuus ikäryhmässä on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä ja palannut takaisin vuoden 2020 tasolle. 35–44-vuotiaat ovat jälleen se ikäryhmä, jossa keskivertoa enemmän ajavia on eniten. Niin sanottujen ruuhkavuosien vaikutus näkyykin tutkimuksessa taas selvästi ja näyttää siltä, että autoa käytetään jälleen entiseen malliin niin töihin kuin omiin ja lasten harrastuksiin kulkiessa, sanoo Kamuxin Suomen maajohtaja Jani Koivu.

Alle 5 000 kilometriä vuodessa ajavien osuus on kasvanut vain vähän kahden viime vuoden aikana, 9 prosentista 11 prosenttiin, mutta ikäryhmissä on tapahtunut isoja muutoksia. Seitsemääkymppiä lähestyvistä kuljettajista joka viides autoilee vain vähän, kun vielä vuonna 2020 65–70-vuotiaista vähän ajavia oli vain 8 prosenttia. Vastaavasti 18–24-vuotiasta enää 9 prosenttia ajaa alle 5 000 kilometriä vuodessa, kun vuonna 2020 heitä oli peräti 17 prosenttia.

Rattipelko yleisintä nuorilla aikuisilla

Alle 5 000 kilometriä ajavilta kysyttiin erikseen, miksi he autoilevat niin vähän, vaikka heillä on ajokortti ja auto käytettävissään. Heistä hieman alle puolet kertoo liikkuvansa kävellen tai pyöräillen. Lähes neljä kymmenestä vastaa, että joku toinen perheessä hoitaa autoilut, mikä vähentää tarvetta ja tilaisuuksia tarttua rattiin. Lisäksi joka viides vastaaja kertoo käyttävänsä julkista liikennettä oman auton sijaan.

Vähän ajavista vastaajista 6 prosenttia kertoo potevansa rattipelkoa. Se on yleisempää naisten (7 %) kuin miesten (3 %) keskuudessa ja eniten rattipelkoa potevia autoilijoita on nuorissa aikuisissa. Vähän ajavista 18–24- vuotiaista 12 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 11 prosenttia kertoo välttelevänsä ajamista siksi, että se pelottaa heitä. Yli 35-vuotiaista vastaajista vain 4-6 prosenttia kertoo vähäisten ajokilometrien syyksi rattipelon.

– On luonnollista, että kokematonta kuskia saattaa jännittää lähteä tien päälle. Kannattaa kuitenkin tarttua rohkeasti rattiin ja pyrkiä selättämään ajopelko mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Monesti auttaa jo se, että alkuvaiheessa ajetaan rauhalliseen aikaan tutuilla kulmilla ja mukana on kokeneempi kuski, Koivu toteaa.

Hän muistuttaa, että myös auton ominaisuudet ja lisävarusteet voivat tuoda mielenrauhaa epävarmalle kuljettajalle.

– Automaattivaihteinen auto navigointijärjestelmällä on helppo käsiteltävä, ja turvallisuuden parantamiseksi voi hankkia esimerkiksi vakionopeudensäätimen, ajonvakautusjärjestelmän, kuolleen kulman varoittimen, kaistavahdin ja hätäjarrutusjärjestelmän. Jos pelot liittyvät pysäköintiin, tässä auttavat peruutuskamera ja pysäköintitutka.

Lähde: Kamux