Suuri osa suomalaisista kertoo kokevansa voimakasta hammashoitopelkoa

Hampaat on hyvä tarkistuttaa säännöllisesti, mutta hoitoon meno pelottaa monia. Tulos käy ilmi Mehiläisessä tehdystä kyselystä, johon vastasi 6 347 henkilöä. Hammaslääkäri Anna Krookin mukaan moni jättää pelon takia käymättä hammashoidossa kokonaan, jolloin suun terveyden ongelmat monesti kerääntyvät.

Mehiläisen tekemästä kyselystä käy ilmi, että jopa 52 % naisista ja 50 % alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista kokee voimakasta hammashoitopelkoa. Eniten pelätään hoidon aiheuttamaa äkillistä ja voimakasta kipua sekä vihlontaa. Usein myös suusta ja hampaista löytyvät ongelmat aiheuttavat pelon lisäksi häpeää.

– Pelon syynä on usein aiemmat ikävät kokemukset hammashoidosta, mutta pienellä osalla pelon taustalla voi olla myös laajempia psyykkisiä ongelmia ja yleinen alttius pelkojen syntymiselle, Krook taustoittaa.

Hammashoitokäynti saattaa aiheuttaa ennalta monia oireita pakokauhusta, vatsaoireisiin ja painajaisiin. Pelon taustalla on aiempi usein nuoruuden tai lapsuuden huono kokemus hoidosta. Pelon saattaa laukaista hammashoitolan hajut ja äänet tai tukehtumisen tunnetta aiheuttava hammashoidon makuuasento.

Keskustelu keskiössä hammashoitopelon selättämisessä

Mehiläisen kyselyn tuloksista käy ilmi, että 32 % voimakasta pelkoa tuntevista ei koe voivansa kertoa pelostaan hammaslääkärille. Kertomisen kokee hankalana etenkin nuoret ikäryhmät.

– Omasta pelosta kannattaa rohkaistua kertomaan jo aikaa varatessa tai esitietolomakkeella. Näin hammaslääkäri voi ottaa asian huomioon jo käynnin ensihetkistä. Rauhallisella ilmapiirillä ja keskustelulla saadaan monesti jo paljon aikaan. Aina voi esittää omia toiveita hoidosta sekä pyytää hammaslääkäriä kertomaan hoidon etenemisestä, jolloin oma kontrollin tunne tilanteessa säilyy paremmin, sanoo Krook.

Hammashoidon aikana mielimusiikin kuuntelu tai hengitykseen keskittyminen voi auttaa rentoutumaan. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, se ei haittaa.

– Hammaslääkärissä saa pitää ääntä ja itkeä, jos se helpottaa oloa. Hoitoa voidaan tarvittaessa myös siirtää, ja kokeilla seuraavalla kerralla esimerkiksi rauhoittavaa lääkitystä, kertoo Krook.

Hammashoidon tuntuessa ylivoimaiselta voi hammaslääkärin kanssa sopia sopivasta lääkityksestä. Hoito onnistuu useimmiten rauhoittavan esilääkityksen, sedaation eli kevytnukutuksen tai nukutuksen avulla.

Huono suun terveys vakavien tautien riskitekijä

Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hammastarkastuksessa kannattaa pelosta huolimatta rohkaistua käymään kerran vuodessa. Näin suu pysyy paremmassa kunnossa ja ongelmat eivät pääse kasaantumaan. Huono suuhygienia voi olla monen vakavan taudin riskitekijä.

– Viime vuosina on entisestään alettu ymmärtää hyvän suunterveyden vaikutus muun muassa moneen yleissairauteen, kuten diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Terve ja kivuton suu, sekä toimiva purenta ovat myös ihan elämän laatua ylläpitäviä ja parantavia tekijöitä, toteaa Krook.

Suunterveyden merkityksen huomaa usein vasta sitten, kun se on huonontunut tai sen on menettänyt. Suun tulehdukset voivat levitä laajemmalle alueelle kehossa, ja johtaa jopa sairaalahoitoa vaativiin yleistyneisiin infektioihin.

– Kaikki lähtee siitä, että suun omahoidon peruspilarit ovat kunnossa: terveen suun perusta on hyvä ja toimiva suositusten mukainen omahoito sekä terveellinen ruokavalio ja ruokarytmi. Usein suun tulehdukset ja karies ovat alkuun lähes oireettomia, joten tarkastuksessa on syytä käydä säännöllisin väliajoin, Krook päättää lopuksi.

Lähde: Mehiläinen