Arkkitehti Elissa Aallosta kertova näyttely esille Ouluun

Alvar Aallon puolison ja ansioituneen suunnittelijan, Elissa Aallon, elämäntyöstä kertova näyttely avautuu tammikuussa Oulun muotoilukeskus PROTOSSA. Näyttelyn avoimia avajaisia vietetään torstaina 19.1.2023 klo 17.00.

Arkkitehti Elissa Aallon (1922−1994) syntymästä tuli vuonna 2022 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Alvar Aalto -säätiö tuotti Arkkitehti Elissa Aalto -kiertonäyttelyn, joka esittelee lahjakkaan ja määrätietoisen suunnittelijan elämäntyötä. Näyttely valottaa Elissa Aallon julkista ja yksityistä roolia Alvar Aallon arkkitehtitoimiston arjessa sekä kuuluisan arkkitehtimiehensä rinnalla. Kiertonäyttely käynnistyi Rovaniemen Lappia-talosta syyskuussa 2022. Se on ollut esillä syksyn aikana kahdessa Alvar Aalto -kaupungissa, Alajärvellä ja Tammisaaressa. Oulun Muotoilukeskus Protossa nyt nähtävä näyttely on tuotettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Oulun kaupungin Kulttuuriympäristötyöryhmän, Pohjois-Suomen SAFA:n ja PROTO ry:n kesken. Näyttely on osa vuoden 2023 Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien ohjelmaa.

PROTO ry:n toiminnanjohtaja Hanna Rauma iloitsee siitä, että yhteistyössä tuotetun näyttelyn kautta voidaan tuoda esiin suunnittelutyön pohjoista ulottuvuutta.

– Arkkitehti Elissa Aalto -näyttelyn saaminen esille Ouluun on meille merkittävä yhteistyön avaus Alvar Aalto -säätiön, Oulun kaupungin ja Pohjois-Suomen SAFA:n suuntaan. Elissa Aallon elämäntarina kytkeytyy vahvasti Pohjois-Suomeen, hän on syntynyt Kemissä ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemellä. Näyttely sopiikin mainiosti tavoitteeseemme tehdä yleisölle tunnetuksi muotoilijoita, arkkitehteja ja suunnittelijoita, joiden juuret johtavat pohjoiseen, hän kommentoi.

Kemissä vuonna 1922 syntynyt Aalto (os. Elsa Kaisa Mäkiniemi) valmistui arkkitehdiksi 1949. Hän ryhtyi työskentelemään Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa samana vuonna, ja työn alla oli sekä mittavia julkisia rakennushankkeita että useita arkkitehtuurikilpailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työtehtävien laajentuessa Elissa sai tehtäväkseen toimia johtavana arkkitehtina useissa merkittävissä rakennushankkeissa, joista yksi ensimmäisiä oli Säynätsalon kunnantalo (1949–52). Työskentelyn lomassa Alvar Aalto mieltyi elämänmyönteiseen ja valoisaan työtoveriinsa. Pariskunnan seurustelu johti avioliittoon vuonna 1952.

1950-luvulta lähtien Elissa Aalto johti Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun (nyk. Jyväskylän yliopisto 1951–71) kampusalueen toteutusta ja sai ranskankielentaitoisena vastatakseen Pariisin lähelle suunnitellun yksityistalo Maison Louis Carrén (1956–65) rakennushankkeen etenemisestä. Hänestä tuli jo varhain, vuoden 1958 lopussa, Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon osakas. Seuraavilla vuosikymmenillä Elissa Aalto oli tiiviisti mukana pohjoismaisena yhteistyönä Reykjavikiin toteutettavan kulttuurikeskuksen, Pohjolan talon (1962−68), toteuttamisessa Islannissa ja Töölönlahden rannalle kohoavan konsertti- ja kongressikeskuksen, Finlandia-talon (1962–75), sisustuksen suunnittelussa. Vuosien saatossa Elissa Aallosta kehittyi Alvar Aallon ajatusten taitava tulkki ja välittäjä, jonka rooli korostui rakennushankkeiden yhteydenpitoon liittyvissä tehtävissä.

Elissa Aallon itsenäisinä suunnitelmina tunnetaan useita pientaloja sekä mm. SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1964–65) sekä yksityistalo Villa Hauta-aho (1982–83) Seinäjoella. 1950-luvulla Elissa Aalto suunnitteli Artekille painokangaskuoseja, kuten H55, Pisa ja Patio, joiden geometrisissa muodoissa leikittelivät arkkitehtoniset elementit.

Kiertonäyttely: Arkkitehti Elissa Aalto
20.1.–11.2.2022 Muotoilukeskus PROTO

Lähde: Alvar Aalto -säätiö