Liikkuminen yhteydessä keski-ikäisen tulotasoon

Tuore oululaistutkimus osoittaa, että liikkumisen määrä on yhteydessä keski-ikäisen ansiotuloihin. Tutkijat havaitsivat, että lisääntyvä liikkumisen määrä oli yhteydessä kasvaviin ansiotuloihin tiettyyn pisteeseen saakka, minkä jälkeen yhteys kääntyi päinvastaiseksi. Korkeimpiin ansiotuloihin ylsivät henkilöt, joille kertyi viikossa noin 8,5 tuntia reipasta liikuntaa, esimerkiksi kävelyä, tai reilu 3,5 tuntia rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua. Tätä runsaampi liikkuminen oli puolestaan yhteydessä pieneneviin ansiotuloihin.

Kuva: Dreamstime

Liikunnalla on lukuisia tunnettuja terveysvaikutuksia. Erittäin runsaan liikunnan tiedetään kuitenkin lisäävän vammojen ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä ja jopa suurentavan ennenaikaisen kuoleman riskiä.

“Ansiotulojen kannalta keski-ikäisen liikkuminen siis kannattaa, mutta harjoittelumäärät kannattaa pitää kohtuullisina”, päätutkijana toiminut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Junttila selventää.

Liikunta on yhteydessä myös esimerkiksi muistiin, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoihin sekä muiden työelämässä menestymistä auttavien taitojen kehittymiseen. Toisaalta erittäin runsas liikunta vähentää työskentelyyn, täydennyskoulutukseen ja taitojen kartuttamiseen käytettävissä olevaa aikaa.

Tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia myös päättäjien näkökulmasta. “Tutkimuksemme valossa liikunnan edistämisen toimia kannattaisi suunnata erityisesti heihin, jotka liikkuvat vain vähän”, Junttila pohtii. Junttilan mukaan lisätutkimusta tarvitaan vielä selvittämään liikkumisen yhteyttä tuottavuuteen muidenkin mittareiden kuin ansiotulojen näkökulmasta.

Tutkimukseen osallistui lähes 2800 Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvaa työelämässä olevaa henkilöä. Tutkittavista hieman suurempi osuus oli naisia. Henkilöiden liikkumista mitattiin 46 vuoden iässä kiihtyvyysanturilla ja ansiotulot 50 vuoden iässä kartoitettiin Suomen verohallinnon tulorekisteristä.

Tutkimus on osa SEPAS-hanketta, jossa selvitetään fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon taloudellista merkitystä yhteiskunnalle, työnantajalle ja yksilölle. Tutkimuksessa on yhdistetty väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineisto kansallisista rekistereistä kerättyyn yksilötason tietoon suorista (terveyspalveluiden käyttö) ja epäsuorista (ansiotulot, työstä poissaolo) kustannuksista.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, ODL Liikuntaklinikka sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimusjulkaisu:
Junttila, HE, Vaaramo, MM, Huikari, SM, et al. Association of accelerometer-measured physical activity and midlife income: A Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Scand J Med Sci Sports. 2023; 00: 1- 14.https://doi.org/10.1111/sms.14421