Pääsiäinen on tulossa, eivät taida noidat ovia koputtaa, eivät pikkunoidat suklaamunia koriinsa hoputtaa. Vain tulppaanit ja rairuoho, pääsiäisen ajasta muistuttaa...
Päivän runo
Katselin sinua huvittuneena, silmäsi olivat supistuneena, tiesin et sinulta oli mennyt kuulo, tässä ei auta enää turha luulo. Katsohan meitä...
Sanani eivät runoon taivu, epätoivoon en silti vaivu. Ehkä ne maan alle painuivat ja talviunta siellä nukkuivat. En niitä mistään...
Ikkunoissa vielä tähtien loistetta, odottaen kaivattua auringon paistetta. Valoa, lämpöä, pikkulintujen laulua, sitä kevät pian tuo tullessaan ja pimeyden se...
Hirvet taivaalla lentää, kohta niiden kultaiset kaviot maahan jo entää. Olen aivan niiden alla, niitä taitaa olla ihan kaikkialla. Niiden...
Olenko minä nyt avainlapsi, kun avaimia taskussa on minulla kaksi. Oven takana seison, enkä ovea auki saa, olenko minä taas...
Laskiainen ja pulkkamäki, sinne saapui koko kylän väki. Laskiaispullaa ja hilloa välissä, nyt sitä taitaa olla myös käsissä. Kermavaahtoa korvasta...
Eipä mulla muuta, kun satuin ajamaan päin puuta. Istuin paikallani hetken, tämä päätti minun retken. Konepellin alta nousee höyry, en...
Kupit kattoon ja menoksi, tämä päivä rennosti. Astianpesukone meni rikki, se oli viimeinen tikki. Likaisia kuppeja ei katossa huomaa, kun...
Piikkilanka-aidan takana tarina, surullinen, ahdistava, jota ei haluaisi kuulla, ei toivoisi sitä tapahtuneen, mutta ei myöskään unohtuneen. Helena Lahtovaara