Mallina 5000 paria Viron kansallislapasia

Pari viikkoa sitten Tallinnan Raatihuoneen torilla pääsi tutustumaan virolaiseen käsityöläisyyteen. Teema jatkuu tulevana viikonloppuna, kun vanhassa kaupungissa pääsee palaamaan takaisin keskiaikaan ja kokemaan itse, millaista oli elämä ritarien parissa. Käsityömarkkinoilla taitavasti kudottuja tuotteitaan myymässä ollut Külli Jacobson totesi keskiaikapäivien olevan yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista.

Jacobsonin erikoisosaamista ovat Viron kansallisväreissä ja -kuvioissa kudotut lapaset sekä sormikkaat. – Käytämme vain niitä kuvioita, jotka löytyvät museoista ja vanhoista kirjoista. Emme suunnittele niitä itse, Jacobson kertoo. Hän kuitenkin leikittelee erilaisilla väreillä, yhdistellen rannekappaleita sekä kuvioita. – Osa on hyvinkin geometrisia ja osa hieman “uudempia”, noin 100-150 vuoden takaa. – Nämä tuotteet ovat Viron ylpeyden aihe, Jacobson lisää. Tartossa olevassa Viron kansallismuseossa on näytillä 5000 paria kintaita, joka varmasti antaa mittasuhteet suosiolle. – Kuvioista ei tule pulaa, mutta toki minulle on vuosien saatossa kehittynyt suosikkeja, Jacobson sanoo hymyillen. Näihin suosikkeihin kuuluvat mm. laineet sekä roomalaiset, aurinkoa symboloivat merkit. Jotkut kuviot hän osaa tehdä ulkomuistista. – Edellinen rivi kertoo, mitä seuraavaksi tulee. Loogista siis, hän summaa. – Sama kuvio ei haittaa, sillä kaikki ovat yksilöllisiä töitä.

Markkinatapahtumissa Jacobson käy viisi tai kuusi kertaa vuodessa, joista Eestin käsityöliitto järjestää kolmet. Keskiaikapäivien lisäksi on marraskuussa Martin markkinat Saku Suurhallissa. Tuotteitaan Jacobson myy myös netin kautta. – Minulla on tietysti omat verkkosivut sekä puoti etsy.comissa. Tuotteita hinnoitellessa tulee työlle ja vaivalle antaa riittävä arvo. Käsityöt saavat olla kalliita, kun huomioidaan siihen menevä aika, hän perustelee. Tuotteet tehdään rakkaudella ja on tekijälleen arvokkaita. Käsityömarkkinoilla amerikkalainen turistirouva osti Jacobsonilta kalleimman sormikasparin. – Siitä hyvästä ostin itselleni palkinnoksi sormuksen ja näin raha kiertää!

Jacobsonin taidoista kertoo myös hänellä päällään ollut Setunmaan kansallispuku, jonka hän on tehnyt itse. – Ainoa, mikä tästä puuttuu, on koristeltu päähuivi. Naimisissa olevalla naisella tulisi olla päähuivi kankaan alla, Jacobson kertoo. Korujakin on puvun kanssa. Yksi niistä on vuodelta 1867 ja loput modernit on hankittu Setun korusepiltä.

Lue lisää tulevista Keskiaikapäivistä täältä!