Kroppa kuntoon pehmein keinoin

Kalevalaisella jäsenkorjauksella hoidetaan kehon tukirakenteiden virheasennoista aiheutuvia tuki- ja liikuntaelinongelmien kipuja. Ikivanha, tieteellisestikin tehokkaaksi todettu hoitomuoto halutaan osaksi julkista terveydenhoitoa ja vapaaksi arvonlisäverosta.

Nimi kalevalainen jäsenkorjaus viittaa suomalaiseen kansanperinteeseen ja sen pohjalta kehitettyyn pehmytkudoskäsittelyyn. Hoidon tavoitteena on korjata kokonaisvaltaisesti kehon virheasentoja ja niistä aiheutuvia kipuja kudosten ja nivelten liikkuvuutta parantamalla.

Ratkaiseeko tieteen ja kansan ääni?

Kalevalaisella jäsenkorjauksella on tieteellisesti tutkittu hyvä maine. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden kandidaatin Anna Markkulan tuoreessa kalevalaisen jäsenkorjauksen tunnettavuuskyselyssä 80 prosenttia vastaajista tunsi hoitomuodon ja 68 prosenttia oli käynyt hoidossa. 92 prosenttia haluaa, että kalevalainen jäsenkorjaus integroidaan julkiseen terveydenhoitoon. Kyselyyn vastasi 1623 henkilöä.

– Yli 50 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän elämänlaatunsa ja toimintakykynsä oli parantunut merkittävästi kalevalaisessa jäsenkorjaushoidossa ja vain neljän prosentin mukaan ei ollenkaan, Kansanlääkintäseura ry:n puheenjohtaja Päiviö Vertanen huomauttaa.

Tieteellisiä näyttöjä ja arvostettujen tiedelehtien artikkeleita aiheesta löytyy neljältä vuosikymmeneltä.

– Tutkimuksissa on osoitettu, että kalevalainen jäsenkorjaus on tehokkain tuki- ja liikuntaelinhoito. Se vähentää merkittävästi särkylääkkeiden käyttöä ja parantaa elämänlaatua, Vertanen sanoo.

– Suomessa kärsii 1,7 miljoonaa ihmistä tuki- ja liikuntaelinongelmista eivätkä he saa niihin kunnollista hoitoa. Kevään 2018 Lancet-tiedelehden artikkelissa (Clark & Horton) todetaan, että alaselkäkipupotilaita hoidetaan usein väärin, potilaille annetaan liikaa lääkkeitä ja heille tehdään turhia leikkauksia.

40 kansanedustajaa jätti eduskunnalle 29.6.2018 lakialoitteen kalevalaisen jäsenkorjauksen saamiseksi terveydenhuollon ammattirekisteriin. Perinnehoitojen neuvottelukunta toimii aktiivisesti asian eteen. Siihen kuuluvat mm. professori Pekka Puska ja emeritusprofessorit Osmo Hänninen ja Pentti Tuohimaa.

Teksti: Eila Lokka