OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kysely: Lipeäkala on suomalaisesta joulusta katoava kansanperinne

Joulupöydän kalasuosikit ovat graavi, kylmäsavu ja lämminsavu

Lipeäkala on Suomessa katoava kansanperinne. Harva kaipaa sitä ja vielä harvempi nuori. Sen sijaan graavikalaa haluaa erittäin moni. 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti joulupöytäänsä. Kaksi muuta joulupöydän kalasuosikkia ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Myös mätiä haluaa 55 prosenttia suomalaisista vähintäänkin toisinaan jouluisin. Tuoreen kirjolohenmädin saatavuus on kuitenkin riippuvaista ahdinkoon ajetusta kotimaisesta kalankasvatuksesta. Tiedot selviävät Aalloilta ateriaksi -hankkeen lokakuisesta tutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.

Kun suomalaiset miettivät, mitä tänä jouluna syötäisiin, 68 prosenttia toteaa, että ei ainakaan lipeäkalaa. Enää alle kymmenen prosenttia lukee perinneruoan suosikkeihinsa. Perinne on kovasti hiipumaan päin, sillä alle 25-vuotiaista 77 prosenttia ei koskaan syö lipeäkalaa.

Sen sijaan yli 65-vuotiaista lipeäkalan jättää väliin joka toinen ja taas joka viides haluaa sitä ehdottomasti joulupöytäänsä.

– Ruokakulttuurikin elää ja muuttuu. Lipeäkalan kohdalla suuntaus on selkeä. Ihmisten maku on siirtynyt kohti graavausta ja savustusta, kalanrehuvalmistaja Raisioaquan johtaja Tomi Kantola sanoo.

Tiedot selviävät Aalloilta ateriaksi -hankkeen tutkimusyhtiö Bilendillä lokakuussa 2020 teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista.

Graavikala on ykkösherkku

Graavikala on suomalaisten joulun kalaruokasuosikki. Miltei 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti jouluaterialla. Graavikala on siis kiinteä osa nykyistä suomalaista joulupöytää.

– Toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat joulun kalaruoat ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Kylmäsavukalaa haluaa joka joulu 47 prosenttia suomalaisista, lämminsavukalaa 42 prosenttia. Kotimaisen kirjolohen ja siian tarjonta on runsaimmillaan joulun alla ja ne sopivat kaikkiin näihin tarkoituksiin erinomaisesti, Kantola kertoo.

– Huomionarvoista on se, että kaikki kolme – graavi, kylmäsavu ja lämminsavu – ovat peräti vielä enemmän nuorten kuin 60-vuotiaiden mieleen, vaikka jouluiset kalaruoat tuppaavat olemaan enemmän varttuneempien suosiossa, Kantola lisää.

Ei mätiä ilman kalankasvatusta

Joulupöydän yksi erikoisherkku on mäti, etenkin kirjolohenmäti. Joka neljäs suomalainen sanoo, että mäti kuuluu ehdottomasti jouluun ja noin kolmannes haluaa sitä toisinaan. Mäti-innostus painottuu etelään, sillä ehdottomasti mätiä joulupöytään haluavista jopa kolmannes asuu eteläisessä Suomessa.

– Suomalaisten kauppojen tuoreesta kirjolohenmädistä on kiittäminen kotimaista kalankasvatusta. Kauppoihin päätyvä mäti kehittyy kirjolohessa ikään kuin sivutuotteena. Kun 55 prosenttia suomalaisista haluaa vähintäänkin toisinaan jouluisin mätiä, se on jälleen yksi hyvä syy edistää kotimaisen kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä, Kantola kommentoi.

Yksi keväällä käynnistyneen Aalloilta ateriaksi -hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus ei pysty kilpailemaan kalatiskit vallanneen ulkomaisen kalan kanssa. Osittain tähän on syynä elinkeinoon kohdistuva muita alkutuotantoaloja tiukempi sääntely, vaikka muun muassa itämerirehun käytön myötä ala tuottaa terveellistä ruokaa kiertotalousperiaatteella ravinteita kierrättäen.

Resepti: Jouluiset kirjolohivartaat rosollipedillä

4 hengelle
Perunalla täydennetyt kirjolohivartaat ovat jo sinällään täyttävä annos, mutta kun vartaat tarjoilee rosollikasviksilla ja mätikastikkeella, ne kelpaavat jo todella tuhdiksi pääruuaksi. Lisäksi rosollijuurekset ja mätikastike tuovat mukaan joulun makuja.

Rosolli

500g perunaa
500g sipulia
500g porkkanaa
500g punajuurta
suolaa
mustapippuria
½ rkl hunajaa
800g Benella Kirjolohta

Mätikastike

300g ranskankermaa
100g kirjolohen mätiä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl sokeria
suolaa
mustapippuria
1 dl hienonnettua tilliä

Ohje
Esikeitä perunat lähes kypsiksi. Kuori sipulit, porkkanat sekä punajuuret ja pilko lohkoiksi. Mausta juurekset suolalla, pippurilla ja hunajalla. Paahda sipulit, porkkanat ja punajuuret kypsiksi 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, kunnes ovat kypsiä.
Leikkaa nahaton ja ruodoton kirjolohifilee noin 2 cm kokoisiksi viipaleiksi. Viipaloi perunat paksuiksi siivuiksi. Taita kirjolohiviipale kahtia, aseta väliin peruna ja työnnä varrastikkuun. Laita lohi-perunavartaat juuresten kanssa samaan uuniin viimeiseksi 10 minuutiksi. Sekoita sillä aikaa kastikkeen aineet. Tarjoile kirjolohivartaat rosollikasvispedillä mätikastikkeen kera.