Pohjoismainen elämäntapa – mikä tekee meistä maailman onnellisimpia ihmisiä?

Vuosittain julkaistut onnellisuustutkimukset siirtävät poikkeuksetta koko maailman katseen kohti Pohjoismaita, koska vuosi toisensa jälkeen maailman onnellisimmat ihmiset löytyvät juuri kyseiseltä alueelta. Tanska, Ruotsi, Norja ja Suomi ovat kärkipaikkansa ansainneet ja joka vuosi ihmiset kysyvät, miksi juuri pohjoismaalaiset ovat listojen kärjessä?

Siihen on monta syytä, mutta koko onnellisuuden perustana voidaan pitää Pohjoismaiden yhteiskuntarakennetta ja sitä, että kyseessä ovat hyvinvointivaltiot. Se voidaan tiivistää myös Pohjoismaiden maailmalle lanseeraamien käsitteiden avulla, kuten jokamiehenoikeudet, hygge, lagom ja viimeisimpänä friluftsliv. Tutustutaan aiheeseen kuitenkin syvällisemmin.

Pohjoismaalaiset ovat yhtä luonnon kanssa

Pohjoisella pallonpuoliskolla asuvat ovat onnekkaita, koska he eivät asu ahtaasti miljoonakaupungeissa. Asukaslukujen ollessa pieniä tilaa riittää kaikille, suurkaupungit ovat pieniä ja sen ansiosta myös luonto on jäänyt tärkeäksi osaksi nykyihmisen arkea.

Pelkät vihreät puistot, katuistutukset tai ulkoilualueet eivät kuitenkaan riitä, vaan luonto tarkoittaa pohjoismaalaiselle metsää, johon pääsee milloin vain haluaa rauhoittumaan ja liikkumaan. Metsäteillä kävellessä voidaan kerätä mustikoita, puolukoita tai vaikkapa sieniä, ihan muutaman metrin päästä kotiovelta.

Marjastuksen ja sienestyksen ilman lupaa sallivat jokamiehenoikeudet ovat käytössä pelkästään Suomessa, mutta yhtä lailla muut pohjoismaalaiset haluavat nauttia luonnon rauhasta, sen antimista ja mahdollisimman tuoreista sekä myrkyttömistä aineksista.

Elämästä osataan nauttia

Hyvä ja korkea elämänlaatu ja standardit mahdollistavat myös sen, että ihmiset ovat onnellisia työpaikoillaan ja vapaa-ajallaan. Jo hyggeily sen aikoinaan maailmalle todisti, ettei onnellista hetkeä varten tarvita kuin korkeintaan kynttilänvaloa, lämmin viltti ja hyvä kirja.

Pohjoismaalaisia voidaankin pitää esimerkillisenä siinä, että he osaavat nauttia elämän pienistä asioista ja vieläpä juuri oikeassa suhteessa, josta ruotsalainen lagom-suuntaus kertoo. Sen mukaan hyvä tasapaino elämän jokaisella osa-alueella on avain onnellisuuteen.

Tasapaino syntyy juuri oikeasta työn ja vapaa-ajan suhteesta, mutta myös siitä, että annetaan aikaa ystäville, sukulaisille ja omalle hyvinvoinnille. Ruokaa syödään tarpeellisesti eikä liikaa, ja muutenkin minimaalisuus ja tasapaino näkyvät elämäntapojen rinnalla yhtä lailla kodinkin sisustuksessa.

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat tärkeitä

Pohjoismaissa yhteiskunta pyrkii siihen, että jokainen voi elää miten haluaa riippumatta uskonnosta, ihonväristä, sukupuolisuuntauksesta tai muusta piirteestä. Kun ihminen tuntee olevansa hyväksytty juuri sellaisenaan kuin on ja tasapainoinen yhteiskunnan jäsen, henkinen hyvinvointi on tällöin vahvalla pohjalla.

Sen päälle on helppo rakentaa ja fyysinen hyvinvointi on myös yksi asia, mihin pohjoismaalaiset kiinnittävät huomiota. Aikaisemmin mainitut metsäkävelyt, hiihto, luistelu ja pyöräily kuuluvat jo monen arkeen pelkkänä hyötyliikuntana. Yhtä lailla harrastuksiin sisältyy yllättäen myös kasinopelit, joita pohjoismaalaiset pelaavat paljon enemmän kuin muualla maailmassa.

Fyysinen hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita taas kerran trimmattua vartaloa, vaan kuntoa halutaan pitää yllä paremman elämänlaadun takaamiseksi. Aktiivisuus on aina kannattanut ja se todistetusti auttaa torjumaan myös kaamosmasennuksen, jonka pohjoisen pitkä ja pimeä talvi voi aiheuttaa.

Pohjoismaalaiseen elämään kuuluu myös vahvasti kulttuuri. Jopa pienissäkin kylissä voi olla oma museonsa tai taidenäyttelynsä, eivätkä pääsylippujen hinnat ole yhtä korkeita kuin Keski-Euroopan vastaavissa. Pohjoismaalainen on myös valmis sijoittamaan rahaa hyvinvointiinsa ja elämyksiin, esimerkiksi lomamatkoihin, arvokkaisiin design-tuotteisiin ja hyvään ruokaan.

Viimeisimpänä asiana on koulutus

Vaikka tieto lisää tuskaa, korkealla koulutustasolla on kuitenkin suora yhteys hyvinvointiin. Pohjoismaissa on yleensä erittäin korkea koulutustaso ja korkeastikoulutetut tekevät hyväpalkkaista työtä. He myös haluavat jatkuvasti kehittää itseään jatko-opiskeluilla ja lukemalla.

Hyvin koulutettu kansa omaa empatiakykyä sekä ymmärtää ja analysoi asioita eri tavalla kuin alhaisemman koulutustason maissa. Yleensä halu kehittyä johtaa koko yhteiskunnan nopeaan kehitykseen ja innovaatioiden käyttöönotto on helpompaa.