OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta

Vuosi 2020 oli liikenteessä synkkä etenkin jalankulkijoille

Vuosi 2020 oli synkkä liikenteessä. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 163 henkilöä. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä menehtyi 40, kun vuotta aiemmin menehtyneitä oli 31. Onnettomuustietoinstituutin tuottama OTI-vuosiraportti 2020 perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

Lautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Vuosiraportti tarkastelee pääosin niitä 188 lautakuntien tutkimaa tieliikenneonnettomuutta, joissa osalliset kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Sairauskohtaukseen menehtyneiden onnettomuuksia käsitellään erikseen lyhyesti raportin lopussa.

– Vuonna 2019 tapahtui ennätyksellisen vähän jalankulkijoiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten onnettomuuksien lisääntyminen vuonna 2020 ei siihen nähden ole poikkeuksellista. Kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna jalankulkijoiden onnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet tasaisesti. Pyöräilyn lisääntyessä tarvitaan lisää toimenpiteitä esimerkiksi liikenneinfran kehittämiseksi turvallisemmaksi pyöräilijöille. Tutkijalautakuntien onnettomuustiedot tukevat liikenneturvallisuusstrategian painotusta tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja auttavat rakentamaan liikenneympäristöstä turvallisempaa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.

Alkoholi taustalla lähes puolessa nuorten onnettomuuksista

Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa aiheuttajana olleista moottoriajoneuvon kuljettajista lähes kolmannes ajoi päihtyneenä, eli heillä oli alkoholia veressään 0,5 ‰ tai enemmän.

– Alkoholirattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet ovat tyypillisesti yksittäisonnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia. Vuonna 2020 yli puolet kuolemaan johtaneiden yksittäisonnettomuuksien kuljettajista ajoi humalassa, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

Alkoholi korostui erityisesti nuorten aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, joissa ikäryhmän aiheuttajakuljettajista 45 prosenttia oli alkoholirattijuoppoja. Kuolemaan johtaneissa alkoholionnettomuuksissa tyypillistä on kuljettajan voimakas humalatila, eli veressä oleva alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan, 1,2 promillea. Vuonna 2020 alkoholirattijuopoista kaksi kolmasosaa oli vahvasti humalassa.

Jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista viidennes eli kahdeksan onnettomuutta oli alkoholionnettomuuksia. Niissä oli osallisena yksi päihtynyt moottoriajoneuvokuljettaja ja kahdeksan humalaista jalankulkijaa tai pyöräilijää.

Turvavyön, pyöräilykypärän ja heijastimen käytössä puutteita

Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa turvavyötä käytti 66 % henkilö- ja pakettiautoissa olleista. Onnettomuuksissa kuolleista henkilöistä vyötä käytti 51 % ja vammautuneista 70 %. Lautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 26 onnettomuudessa menehtynyttä.

Kaikista kuolemaan johtaneista jalankulkuonnettomuuksista yli puolet tapahtui pimeällä. Kyseisissä onnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista alle puolet käytti heijastinta. Liikenneonnettomuuksissa kuolleista polkupyöräilijöistä 61 % eli 11 henkilöä ei käyttänyt kypärää. Lautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa heistä kuusi.

Ylinopeus monessa onnettomuudessa taustatekijänä

Onnettomuuden aiheuttajista lähes puolet ajoi onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Ylinopeudella ajaminen oli yleisempää nuoremmilla kuljettajilla. 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä ylinopeudella ajaminen väheni selvästi, ja yli 64-vuotiaista aiheuttajakuljettajista ylinopeutta ajoi 18 %.

Liikennesääntöjä noudattaen ajoi neljännes kaikista henkilö- ja pakettiautojen aiheuttajakuljettajista. Sääntöjen noudattamisella tarkoitetaan tässä sitä, että heillä ei ollut onnettomuuden tapahtuessa veressään alkoholia tai huumausaineita, he ajoivat nopeusrajoitusten mukaan ja käyttivät turvavyötä. Sääntöjä noudattaneiden osuus aiheuttajakuljettajista oli alhaisin 20 vuoteen. Niiden osuus, jotka rikkoivat samanaikaisesti useaa edellä mainituista säännöistä, oli 18 %.

Inhimilliset tekijät onnettomuuksien taustalla

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan onnettomuuksista 88 %:ssa vaikutti taustalla jokin inhimillinen riskitekijä, kun vastaava osuus liikkumisvälineeseen liittyvissä riskeissä oli 68 %, liikenneympäristöön liittyvissä 66 % ja lainsäädäntöön ja liikennejärjestelmään liittyvissä 8 %.

Kuljettajan tilaan ja toimintaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana 78 %:ssa onnettomuuksista. Ennakointiin ja liikennetilanteeseen liittyneitä taustariskejä, kuten ylinopeus ja liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden oli tunnistettu 61 %:ssa onnettomuuksista. Kolariturvallisuuteen liittyneitä taustariskitekijöitä mainittiin 48 %:ssa onnettomuuksista. Tällaisia ovat mm. turvalaitteiden käyttämättömyyteen tai virheelliseen käyttöön liittyvät riskit.

– Tutkijalautakuntien tekemissä tutkinnoissa on todettu, että kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti useita eri riskitekijöitä samaan aikaan, kuten päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista, ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä. Vuonna 2020 alkoholirattijuoppojen osuus oli 30 % ja ylinopeutta ajaneiden osuus oli 47 %. Molemmat ovat pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, toteaa Sihvola.

Poimintoja tutkijalautakuntien antamista turvallisuuden parannusehdotuksista 2020

  • Alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille kuljettajille
  • Turvavyön käytön varmistava tekniikka, kuten turvavyöhälytin tai ajonopeuden rajoittaminen, jos turvavyö ei ole käytössä
  • Sivu- ja keskikaiteet estämään törmäyksiä ja lieventämään niiden seurauksia
  • Ajosuorituksen ohjausjärjestelmät, esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä sekä jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistava varoitusjärjestelmä
  • Liikennelääkärijärjestelmän kehittäminen ja ajokyvyn heikentymiseen puuttuminen ajoissa
  • Riskitekijöistä, kuten ajo- ja liikkumiskuntoon liittyvistä riskeistä tiedottaminen

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti