Mistä julkkisten velkaongelmat saattavat johtua?

Lukuisilla julkisuuden henkilöillä on velkaongelmia, kuten maksuhäiriömerkintöjä tai ulosottotuomio.

Mistä tämä johtuu?

Tämä artikkeli tarjoaa kysymykseen neljä tyypillistä vastausta.

Puutteelliset taloudenhallintataidot

Sitä saattaa miettiä, miksi nekin julkkikset ottavat pikavippejä ja kulutusluottoja, joilla on ainakin verotietojen perusteella ihan mukavasti ansio- ja pääomatuloja.

Yksi vastaus on juurikin tulojen epäsäännöllisyys, ja toinen on taloudenhallintataitojen puute.

Jos oman talouden hallinnan perusteet ovat kunnossa, ei hyvien kuukausien tuloja tarvitse käyttää vanhojen velkojen maksamiseen, vaan niistä liikenee myös säästöön ja sijoituksiin.

Mitä epäsäännöllisemmät tulot, sitä suurempi puskurirahasto olisi tarpeen.

Säännöllisiä tuloja nauttivalle riittänee 3-6 kuukauden tuloja vastaavan puskurirahaston kerääminen. Julkkikselle olisi suotavaa säästää puskurirahastoon vähintään vuoden keskimääräisiä tuloja vastaava summa.

Tämän mahdollistavia peliliikkeitä olisivat esimerkiksi kulutuksen kohtuullistaminen, luottokorttien lakkauttaminen sekä edellä mainittu vanhojen velkojen uudelleenjärjestely.

Epäsäännölliset tulot

Julkisuuden henkilöillä on usein hyvin epäsäännölliset tulot. Tässä kuukaudessa tuloja voi olla yli kymppitonnin verran, mutta seuraavat pari kuukautta mennään lähes nollatuloilla.

Arjen menoihin voi joutua ottamaan lainaa.

Lainaa pitää kuitenkin lyhentää myös niinä kuukausina, kun tuloja ei tunnu tulevan mistään suunnasta.

Kiusaus maksaa velkoja taas uudella velalla voi nousta liian suureksi.

Erikokoisia lainoja voi kertyä ikään kuin huomaamatta, kunnes ollaan siinä tilanteessa, että lainanhoitokulut vievät budjetista leijonanosan myös hyvätuloisina kuukausina.

Jos esimerkiksi tulot epäsäännöllisistä töistä yht’äkkiä tippuvat, kalliista lainoista voi olla vaikea selviytyä. Lainojen yhdistely laskisi kuluja sekä korkoja ja helpottaisi siten talouden hoitamista.

Paine elää yli varojen

Monet julkisuuden henkilöt ovat ponnahtaneet suorastaan salamannopeasti suomalaisten julkimoiden tähtikartalle.

Julkkikseksi ei siis ole kasvettu vähän kerrallaan, vaan julkisuus, raha ja julkkiksiin kohdistuva paine on vain pitänyt ottaa vastaan ilman ennakkovarautumista.

Äkkirikastuminen ja äkillinen suuren yleisön huomion kohteeksi joutuminen voivat johtaa harkitsemattomiin tekoihin (myös taloudellisessa mielessä).

Jos tahtoo pysyä mukana kyydissä, saattaa tuntea tarvetta kuluttaa suuren maailman tyyliin.

Mikäli kaikki muutkin ostavat merkkivaatteita, hienoja autoja, luksuslomia ja kauneusleikkauksia, on vaikeaa olla erilainen.

Liian leveä elämäntyyli johtaa nopeasti ylivelkaantumiseen, mutta kierrettä voi olla hankala laittaa poikki, jos tuntee olevansa jatkuvien paineiden ristitulessa.

Julkkis unohdetaan helposti, joten on tärkeää pysyä esillä (hinnalla millä hyvänsä). Tuntematon julkkis on sama kuin ei-julkkis, jolle ei enää makseta esiintymisestä tai esimerkiksi haastatteluista.

Jos esimerkiksi ammatillinen koulutus on jäänyt aikoinaan hankkimatta julkkiskiireiden vuoksi, voi uudelleentyöllistyminen olla haasteellista.

Sosiaalisen median luomat ulkonäköpaineet eivät ole julkisuuden henkilöihin kohdistuvista paineista niitä vähäisimpiä.

Vaikka aikaisemmin olisi ollut tyytyväinen ulkonäköönsä, voivat somen ilkeämieliset kommentit saada ihmisen pitämään kallista kauneusleikkausta suorastaan elintärkeänä asiana.

Ylivelkaantumisen kulttuuri

Loppujen lopuksi mallit, juontajat, some-vaikuttajat, urheilijat, poliitikot, laulajat ja muut julkisuuden henkilöt ovat ihan tavallisia ihmisiä.

He ovat oppineet samoja asioita ja imeneet itseensä samanlaisia vaikutteita kuin ei-julkkiksetkin.

Julkkiksille ei ole esimerkiksi rahataitoja käsittelevää yleispätevää koulutusohjelmaa, jollainen tarvitaan moneen muuhun ammattiin valmistumiseen.

Tämän takia julkisuuden henkilöiden talousosaaminen ei yleisesti ottaen juurikaan eroa niin sanotusti tavallisten suomalaisten taloudellisesta tietämyksestä.

Tässä valossa julkkisten ylivelkaantuminen ei tunnu ollenkaan niin ihmeelliseltä asialta.

Ylivelkaantuminen on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt Suomessa kaikilla objektiivisilla mittareilla, kuten Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvityksessä todetaan.

Ylivelkaantumisen lisääntyminen alkoi vuoden 2005 tienoilla.

Ylivelkaantuminen johtaa usein ensin maksuhäiriömerkintään ja sitten ulosottoon. Vuonna 2018 joka kymmenes yli 15-vuotias suomalainen oli jossain vaiheessa vuotta ulosotossa, mikä oli täysin ennennäkemätöntä.

Ylivelkaantuminen lisääntyi etenkin alle 25-vuotiaiden nuorten ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä.

Syynä tähän kehitykseen on kyseisen selvityksen mukaan lisääntynyt luottotarjonta ja laskenut kynnys lainan ottamiseen.

Vuonna 2021 noin 390 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, eikä ole odotettavissa, että määrä vähenisi merkittävästi vuoden 2022 aikana.

Näiden ihmisten joukossa on mitä todennäköisimmin esiintyjiä, kirjailijoita, urheilijoita ja poliitikkoja, mutta myös “tavallisia” eläkeläisiä, sairaanhoitajia, autonkuljettajia ja myyjiä.

Hallitus etsii tapoja ylivelkaantumiskehityksen suunnan muuttamiseksi.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty jälleen uutta korkokattoa, vaikka todennäköisesti tehokkaampaa olisi taloudenhallintataitojen opettaminen jo peruskoulussa. Siellä tulevaisuuden julkkikset istuvat rinta rinnan tulevaisuuden päättäjien, pankkiirien ja yrittäjien kanssa.