Huumeet ja liikenne: Näitä myyttejä suomalaiset pohtivat

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n asiantuntijat kohtaavat valtakunnallisesti paljon nuoria sekä nuorten parissa toimivia ammattilaisia. Keskusteluissa huumeet ja liikenne on noussut usein esille aiheena, joka herättää ajatuksia. Suurimmassa osassa keskusteluista tuli selvästi ilmi, etteivät huumeet ja lääkkeet kuulu millään tavalla liikenteeseen. Kuitenkin huumeisiin ja lääkkeiden käyttöön liikenteessä liittyy myös monia myyttejä, joita EHYT purki asiantuntijoiden avustuksella.

Myytti: Skuutilla voi ajaa, vaikka olisikin juonut jonkin verran.

Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Petri Pahkin muistuttaa, että sähköpotkulaudoillakin voi syyllistyä rikokseen. Jos sähköpotkulaudalla liikkuu kävelyvauhtia ei syyllisty rattijuopumukseen, mutta jos liikenteessä liikkuessa aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille voi syyllistyä niin sanottuun tankojuopumukseen.

Myytti: Huumeita käyttävä on aina toimintakyvytön törmäilijä, joka erottuu heti liikenteestä.

Pahkinin mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena oleva kuski ei ole aina erottuva, koska eri aineet vaikuttavat käyttäjään yksilöllisesti. Yleisesti päihteet heikentävät koordinaatiokykyä ja vaikuttavat reaktioaikaan, riskinottoon ja vireystilaan. Yksilötasolla päihteen vaikutus ajokykyyn vaihtelee käytetyn aineen, sen määrän, toleranssin ja monen muun tekijän mukaan. Poliisilla on monia eri tapoja arvioida, tarvitseeko kuskia pysäyttää ja testata huumeiden käytön varalta.

Myytti: Vanhemmat ajattelevat, ettei oma lapsi voi käyttää huumeita, koska hänellä menee koulussa hyvin ja on paljon kavereita.

EHYTin asiantuntija Kim Kannussaari muistuttaa, että huumeita käytetään kaikenlaisissa ryhmissä, eikä koulumenestys tai harrastuneisuus ole tae käyttämättömyydestä. Onkin hyvä keskustella huumeista omien lasten kanssa, vaikka itse olisi “satavarma”, ettei minun lapseni käytä.

Myytti: Liikenteessä kiinni jääminen päihteiden vaikutuksen alaisena ei vaikuta mihinkään tulevaisuudessa.

Huumeiden käytöllä on psyykkisten ja fyysisten haittojen lisäksi myös sosiaalisia haittoja, jolloin poliisille kiinni jääminen tarkoittaa merkintää heidän rekistereihinsä ja voi vaikuttaa opiskeluihin ja työ- ja harjoittelupaikan saantiin. EHYTin tekemällä videolla Budin jäljillä kerrotaan hyvin, miten kiinni jääminen voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Myytti: Vanhemmat ajattelevat, että kotona ei tarvitse puhua huumeista, koska niistä puhutaan jo koulussa.

Huumeista pitää puhua myös kotona, kuten muistakin nuorten elämään liittyvistä asioista. Hyvä tapa aloittaa keskustelu on vaikka kysyä suhtautumista huumeisiin ja antaa turvallisuusvinkkejä tilanteisiin, missä nuori voi kohdata huumeiden käyttöä, Kannussaari sanoo.

Vastuu kuuluu kaikille nuoria kohtaaville aikuisille

Vastuu nuorten päihdekasvatuksesta on huoltajilla, mutta kaikkien nuoria kohtaavien aikuisten on hyvä ottaa aiheesta koppia.

– Päihdekasvatuksen tulisi olla avointa ja vuorovaikutuksellista keskustelua nuoren kanssa. Huoltajien tulisi rohkeasti ottaa päihteet puheeksi myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta, sanoo EHYTin asiantuntija Elisa Aarnio.

Nuoret saavat ja etsivät paljon tietoa mediasta ja internetistä, jolloin on hyvä olla aikuisena vieressä keskustelemassa, mikä tieto on luotettavaa.

– On myös tärkeää kuunnella nuoren mielipiteitä. Näin saamme murrettua nuorten parissa liikkuvia myyttejä esimerkiksi kannabiksesta, Aarnio jatkaa.

EHYT on kehittänyt huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön puheeksiottamisen tueksi Huumeita liikenteessä -kampanjan. Kampanjalla pyritään sekä lisäämään kasvattajien ymmärrystä huumausaineiden vaikutuksista nuorten liikennekäyttäytymiseen, että kannustamaan aiheesta puhumiseen nuorten kanssa. Kampanja pyörii 4.-8. huhtikuuta EHYTin sosiaalisen median kanavilla.

Lähde: EHYT