Arjen turha hajustekuorma huolettaa – suomalaiset edelläkävijöitä

Yli puolelle suomalaisista hajusteettomuus on tärkeää, kun he valitsevat pyykinpesuaineita tai ihonhoito- ja hygieniatuotteita. Suomessa jopa 63 % naisista ja 55 % miehistä pitää hajusteettomuutta yhtenä ostokriteerinä valitessaan pyykinpesutuotteita itselleen ja perheelleen. Ihonhoito- ja hygieniatuotteissa hajusteettomuus on ainakin jokseenkin tärkeä valintaperuste 55 %:lle naisista ja 48 %:lle miehistä. Tiedot selviävät LV-brändin Taloustutkimuksella teettämästä ostomotiivitutkimuksesta, johon osallistui 1054 täysi-ikäistä suomalaista.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton markkinointi- ja kumppanuuspäällikkö Niki Malmros ei ylläty tuloksesta.

– Hajusteettomien tuotteiden suosio kertoo siitä, että ihmiset haluavat enenevässä määrin vähentää turhaa hajuste- ja kemikaalikuormaa, hän sanoo.

Malmros on tehnyt yli 20 vuotta tuotekehitysyhteistyötä herkälle iholle tarkoitettujen tuotteiden parissa ja nähnyt, miten kuluttajien ajattelu on muuttunut.

– Kaupan hyllyillä näkyy se, että kuluttajien kiinnostus hajusteettomia tuotteita kohtaan on kasvanut. Tämä liittyy vahvasti kemikalisoitumiseen ja kemikaalikuormakeskusteluun. Meistä jokainen käyttää keskimäärin noin 20 eri kosmetiikka- ja hygieniatuotetta päivittäin. Tästä syntyy valtava tuoksucocktail ja kemikaalikuorma. Yhä useammat haluavat itse kontrolloida omaa tuoksuaan ja henkilökohtaista kemikaalikuormaansa ja valitsevat hajusteettomia tai miedosti hajustettuja tuotteita. Moni miettii asiaa myös ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta – sitä, mille haluaa altistaa muut ihmiset. Tämä ei ole mikään ohimenevä trendi, vaan uusi ajattelutapa, joka näyttää vain vahvistuvan.

LV:n tutkimus kertoo, että erityisen vahvasti hajusteettomuutta suositaan pyykinpesutuotteissa. Ne ovat myös ostetuimpia allergiatunnustuotteita.

– Ihmiset pohtivat nykyään paljon tekstiilien tuoksua. Kiinnostavaksi ilmiöksi on noussut keskustelu hajuista lapsiperheissä. Lapsiperheissä pestään paljon pyykkiä, ja usein päiväkodin ovella tulee vastaan pyykinpesuaineiden haju, mikä ei suinkaan olisi tarpeen. Moni vanhempi pohtii aiempaa enemmän lapsen altistusta kemikaaleille.

Tuoksuherkkä reagoi hajuihin poikkeavasti

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kärsivät ympärillään leijailevista tuoksupilvistä. Tuoksuherkkyys ei ole sama asia kuin hajusteallergia: hajusteallerginen voi saada oireita iholle jätettävistä hajustetuista tuotteista – tuoksuherkkyys on puolestaan poikkeava tapa reagoida ympäristön tuoksuihin ja hajuihin. Oireet, kuten päänsärky tai pahoinvointi, voivat johtua kehon ylikuormitustilasta. Kaikki keinot, jotka vähentävät elimistön stressiä, voivat helpottaa myös tuoksuherkän oireilua. Tuoksujen ja hajujen välttäminen helpottaa hetkellisesti, mutta täydellinen välttäminen saattaa jopa voimistaa oireita.

– Viestimme on, että tuoksuja käytettäisiin maltilla niin, ettei maailmasta tule synteettistä tuoksupilveä. Nollatoleranssiin emme pyri, koska kaikilla on oma ominaistuoksunsa ja luontokin tuoksuu, Malmros sanoo.

Tuoksuherkkyys tunnetaan parhaiten Pohjoismaissa. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa pohjoismainen tuoksuherkkyys aiheuttaa paitsi hämmästystä myös kiinnostusta.

– Pohjoismaat yhdistetään maailmalla hajusteettomuuteen, kliinisyyteen ja puhtauteen. Saan LinkedInissä tuotekehittelyyn liittyviä kyselyjä Amerikasta ja Aasiasta saakka. Suomella on tulevaisuudessa mahdollisuuksia olla hajusteettomuudessa maailman kärkimaa. Voiko herkkyydestämme tulla meille jopa etu, Malmros pohtii.

Lähde: Berner