OhoTV Suomi

Jokainen hetki on liven arvoinen

Kovaa ajavat autot huolestuttavat koulunsa aloittavia lapsia – vanhemmat kokevat pitkät koulumatkat vaarallisiksi

Jopa kolmasosa lapsista kertoo pelkäävänsä koulumatkoilla kovaa ajavia autoja. If teetti kyselyn tänä kesänä sekä vuonna 2016 ja tulos oli molemmissa sama. Kyselytutkimuksista selvisi myös, että lasten kännykänkäyttö on kuudessa vuodessa yli tuplaantunut.

Yli kolmasosa lapsista kertoo selailevansa kännykkäänsä koulumatkoilla, selviää Ifin kyselytutkimuksesta, johon vastasi kesäkuussa 7–13-vuotiaita lapsia sekä heidän vanhempiaan. Vuoden 2016 kyselyssä vain 12 prosenttia lapsista kertoi selailevansa puhelinta liikenteessä.

Liikennesäännöt ovat lasten omasta mielestä hyvin muistissa, peräti 96 prosenttia kertoo noudattavansa niitä koulumatkoilla aina tai usein. Vanhemmista ei ihan yhtä moni, mutta kuitenkin valtaosa eli 73 prosenttia, uskoo lasten noudattavan liikennesääntöjä yksin kulkiessaan.

– Vastuu lasten turvallisesta koulumatkasta on meillä kaikilla liikenteessä liikkujilla kulkuvälineestä riippumatta. Hyvä muistisääntö on, että liiku aina koulujen läheisyydessä siten, kun toivoisit muidenkin liikkuvan oman lapsesi koulumatkan varrella, muistuttaa Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

Lapset pelkäävät kovaa ajavia autoja vuodesta toiseen

Kysyimme kuluvan vuoden kesäkuussa lapsilta myös, mikä heitä pelottaa koulumatkoilla. Edelliskerran kysyimme asiaa vuonna 2016. Vastaukset olivat hätkähdyttävän samanlaiset. Koulusta myöhästymisen jälkeen kovaa ajavat autot olivat toiseksi pelätyin asia – niitä pelkäsi molemmissa kyselyissä kolmannes vastaajista.

Ilahduttavaa kehitystäkin on kuitenkin tapahtunut, nimittäin niiden lasten osuus, jotka ilmoittivat ettei mikään annetuista vaihtoehdoista pelota, oli kasvanut kuuden vuoden takaisesta 14 prosentista kuluvana vuonna 23 prosenttiin.

– Toivottavasti tämä on tulosta koulumatkojen, ja erityisesti alakoulujen lähistöllä olevien teiden, liikenneturvallisuuden parantumisesta. Turvaton olo liikenteessä ei koskaan saisi muodostua pienille koululaiselle niin tavalliksi tunteeksi, että siitä tulee osa jokapäivästä arkea.  

Kolmasosa pienten koululaisten vanhemmista seuraa lastaan GPS:llä

Ifin kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 29 prosenttia pelottaa päästää lasta koulumatkalle.

Mitä pienempi lapsi tai mitä pidempi reitti, sitä useammin vanhemmat kokivat koulumatkan vaaralliseksi. Lasten, joiden koulumatka on yli viisi kilometriä, vanhemmista yli puolet piti matkaa erittäin tai melko vaarallisena. Pääkaupunkiseudulla vanhempia koulumatkat pelottivat vähiten.

Yleisesti vanhemmat kokivat, että eniten koulumatkoilla riskejä aiheuttavat autot, toiseksi eniten raskas liikenne ja kolmanneksi eniten lasten oma käytös.

Kysyimme vanhemmilta myös, seuraavatko he lastensa liikkumista koulupäivän aikana GPS:llä. Viidesosa vanhemmista kertoi seuraavansa. Pienimpien eli 7–8-vuotiaiden vanhemmista peräti joka kolmas seurasi lapsensa liikkumista.

If on turvannut Keltanokkia jo 17 vuotta

If on turvannut ekaluokkalaisten koulutietä lahjoittamalla kaikille koulunsa aloittaville heijastinnauhoilla koristellut huomiolippikset jo vuodesta 2006.

Ensimmäinen koulupäivä on iso juttu myös vanhemmille ja tänä vuonna jokainen ekaluokkalaisen vanhempi saa Ifissä aamupäivän vapaaksi saatellakseen oman keltanokkansa turvallisesti koulutielle.

Lue lisää Keltanokista ja katso liikennesääntövideot.

Lasten avoimia kommentteja kyselytutkimuksesta “Miten aikuiset voisivat toimia liikenteessä paremmin?”

  • “Että autot pysähtyisivät aina suojatielle” Lapsi 7 vuotta
  • “Muistakaa tekin liikennesäännöt” Lapsi 11 vuotta
  • “Älkää menkö punaisia valoja päin” Lapsi 9 vuotta
  • “Ei aina voi olla kiire” Lapsi 11 vuotta
  • “Että huomaisivat meidät lapset, jos me ei huomata niitä” Lapsi 8 vuotta

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Vahinkovakuutusyhtiö Ifin toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin alakoululaisten lasten (7-13v.) vanhempia sekä alakoululaisia itseään koulumatkoihin ja niiden turvallisuuteen liittyen. Kokonaistuloksissa (N=500) virhemarginaali on keskimäärin noin ± 4%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).