Psyykkiset kuormitustekijät voivat aiheuttaa uniongelmia ikääntyneillä työntekijöillä

Psyykkiset kuormitustekijät työssä ja yksityiselämässä voivat aiheuttaa uniongelmia työuran loppupuolella. Koska nukkuminen ja unen laatu ovat keskeisiä palautumistekijöitä, voivat unen ja palautumisen häiriöt vaikuttaa elämänlaadun ohella myös laajemmin terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn.

Unen ongelmia ei ole juurikaan aiemmin tutkittu vanhemmilla työntekijöillä, joten Itä-Suomen ja Turun yliopistojen tuore tutkimus tarjoaa uutta tietoa uneen yhteydessä olevista tekijöistä työuran loppupäässä. Aineistossa oli mukana 2 771 kuntatyöntekijää eläkeiän kynnyksellä.

Tutkimushankkeessa selvitettiin, miten psyykkiset ja fyysiset työolosuhteet, kuormittavat elämäntilanteet sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen olivat yhteydessä uniongelmiin ikääntyneillä työntekijöillä.

Kuormittavat tekijät työssä ja kotona yhteydessä unihäiriöihin

Väestötutkimuksessa yli puolet 60–69-vuotiaista suomalaisista miehistä ja lähes 70 prosenttia naisista raportoi unettomuusoireita viimeisen kuukauden aikana.

– Tutkimuksessamme löysimme neljä erilaista psyykkisen kuormituksen lähdettä, jotka nimettiin osatekijöiksi “Fyysinen työkuormitus ja vuorotyö”, “Psykososiaalinen työkuormitus”, ”Sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä yksityiselämän stressi” sekä ”Elämäntapahtumiin ja terveyteen liittyvä yksityiselämän stressi”, luettelee psykologian professori Marianna Virtanen.

Sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä stressi tarkoittaa yksinäisyyttä sekä vähäistä kanssakäymistä naapurustossa. Elämäntapahtumiin ja terveyteen liittyvä yksityiselämän stressi taas viittaa johonkin stressaavaan tapahtumaan elämässä tai omaishoivan antamiseen.

– Mitä enemmän työntekijällä oli työhön ja työn ulkopuoliseen elämään liittyviä kuormitustekijöitä, sitä enemmän hän poti myös uneen liittyviä ongelmia.

Joustot tärkeä kehittämiskohde

Erilaiset stressitekijät olivat yhteydessä uniongelmiin eri tavoin: työstressi oli yhteydessä ajankohtaisiin uniongelmiin, kun taas yksinäisyys ja elinympäristön stressi ennustivat lisääntyviä uniongelmia seurannan aikana. Myös psykososiaaliset työolot olivat yhteydessä unen laatuun.

– Tässä tutkimuksessa psykososiaalisia työoloja kuvasivat työn sisältö ja työjärjestelyt, kuten vaikutusmahdollisuudet työhön ja työaikoihin, osaamisen kehittyminen ja oikeudenmukainen johtaminen.

Työsuojelurahaston rahoittama hanke tarjoaa nyt tietoa tekijöistä, joihin kehittämistyö ja interventiot voisi kohdistaa työuran loppupäässä.

– Erityisesti silloin, kun yksityiselämässä on kuormitustekijöitä, kuten läheisen vakava sairastuminen tai kuolema tai omaishoivan antaminen, ovat työaikojen joustot tärkeä kehittämisen kohde, summaa Virtanen.