Kodin lämpötilan laskemiseen liittyy pahimmillaan riskejä – vältä nämä virheet

Sähkön säästäminen ja vaihtoehtoiset lämmitysmuodot ovat ajankohtaisia asioita tänä syksynä lähes jokaisessa kotitaloudessa, mutta energiansäästöön liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa suuria vahinkoja kotitalouksille. Pohjola Vakuutus muistuttaa, että käyttämättömänä ollut tulisija vaatii aina ammattilaisen suorittaman tarkastuksen.

Energiansäästöön liittyvät toimet koskettavat nyt lähes jokaista kotitaloutta ja vaihtoehtoiset lämmityskeinot kiinnostavat yhä useampaa. Kodin lämpötilan laskeminen vähentää kustannuksia, mutta äärimmäisyyksiin viety sisälämpötilan lasku voi saada aikaan merkittävää vahinkoa.

– Monet eivät tiedä kodin tarpeellisen lämpötilan määrää, ja mitä talon rakenteille tapahtuu, jos sisälämpö laskee alle turvallisen peruslämmönrajan, joka on tyypillisesti noin 12 astetta. Pahimmillaan puhutaan suurista vesivahingoista, kun putket jäätyessään halkeavat, Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaava Iiris Saranpää sanoo.

Ilmalämpöpumppu on hyvä lisä kodin sisälämpötilan hienosäätämiseen, mutta se ei voi olla ainoa lämmönlähde, mikä kerrotaan myös vakuutusyhtiön suojeluohjeissa.

– Vahinkojen välttämiseksi ilmalämpöpumppua ei tule käyttää kodin ainoana lämmönlähteenä talvikaudella, sillä ne voivat jäätyä helposti. Ilmalämpöpumput ovat herkkiä sääilmiöille, ja niiden suosion kasvu näkyy laiterikkojen määrässä, Saranpää kertoo.

Tulisijan kunto tarkastettava vähintään kerran vuodessa

Monessa kotitaloudessa turvaudutaan energiansäästötalkoiden keskellä puulla lämmitettäviin varaaviin takkoihin ja tulisijoihin. Pidempään käyttämättä ollut tulipesä vaatii kuitenkin ammattinuohoajan tarkastuksen ennen kuin tulisijaa on turvallista käyttää. Jos tulipalo syttyy, koska nuohous on tehty liian harvoin, voi se vaikuttaa vakuutuskorvauksiin.

– Vakituisen asunnon tai vakituiseen asumiseen käytetyn kiinteistön tulisijat on nuohottava kerran vuodessa. Jos tulisija on aktiivisessa, lähes päivittäisessä käytössä, olisi nuohoojan hyvä käydä vähintään kerran vuodessa. Nuohooja puhdistaa hormit ja tarkistaa niiden paloturvallisuuden, Saranpää sanoo.

Takan lämmittämiseen liittyvä tyypillinen vahinko on, että savut tulevat kiinteistöön sisälle joko kiinni unohtuneen savupellin tai huonosti vetävän piipun johdosta. Alkavan syksyn myötä yksi riski puulämmityksessä piilee siinä, että tulisijoja käytetään enenevissä määrin kodin lämmönlähteenä. Tulta pitää aina vahtia ja huolehtia kodin palovaroittimien toimivuudesta.

– Odotamme, että tulisijojen lämmityksen suosion kasvu näkyy myös kotitalouksien lämmityksiin liittyvien vahinkoilmoitusten määrien kasvuna tulevana syksynä. Onnettomuusriskien määrä luonnollisesti kasvaa, kun takat lämpiävät yhä useampana päivänä yhä useammassa kodissa. Oikein huollettuna ja lämmitettynä kodin tulisijoja on kuitenkin turvallista käyttää, Saranpää summaa.

Lähde: Pohjola Vakuutus