Uudenvuodenlupaukset: Miksi juuri tammikuun ensimmäinen on luonteva päivä tapojen parantamiselle?

Uusi vuosi, uudet lupaukset. Moni tekee jälleen itselleen uudenvuodenlupauksen, mutta miksi ihmeessä tammikuun ensimmäinen olisi sen kummempi päivä kuin mikään muukaan elämäntapamuutokselle? Se tuntuu suhteellisen mielivaltaiselta, mutta itse asiassa uudenvuodenlupaukselle löytyy sitä tukevia psykologisia tekijöitä, kertoo BBC. Ymmärtämällä ja hyödyntämällä näitä mekanismeja voimme parantaa mahdollisuuksiamme onnistua uusissa tavoitteissamme.

Uuden alun ilmiö

Uudenvuodenlupauksilla on pitkät perinteet. Pyrkimys itsensä kehittämiseen ulottuu vuosisatojen, jopa vuosituhansien taakse, esimerkkinä mainittakoon Rooman vallan ajalla huppukauttaan elänyt stoalaisuus. Tavoitteiden sitominen tiettyyn päivämäärään vakiintui tavaksi 1860-luvulla, kuten käy ilmi eräästä Mark Twainin kirjeestä, joka on kirjoitettu 1. tammikuuta 1863.

– Eilen kaikki polttivat viimeisen sikarinsa, joivat viimeisen drinkkinsä ja vannoivat viimeisen valansa. Tänään olemme hurskas ja esimerkillinen yhteisö.

BBC:n haastatteleman kulttuurihistorioitsija Anna Katharina Schaffnerin mielestä ei ole sattumaa, että monet meistä ovat erityisen halukkaita tekemään myönteisiä muutoksia juuri hedonistisen lomakauden jälkeen. Hänestä onkin huomionarvoista, että monet uudenvuodenlupaukset keskittyvät juuri pidättymiseen, oli kyse sitten alkoholista, herkuista tai tupakasta.

– Olemme antautuneet itsemme hemmotteluun ja nyt on aika puhdistaa itsemme, hän toteaa.

Mutta entä onko itse päivämäärässä jotain erityistä? Vastaus löytyy tavastamme jäsentää elämäämme. Sen sijaan, että näkisimme elämän jatkumona, psykologien mukaan ihmisillä on taipumus luoda narratiivi, joka on jaettu elämän eri vaiheita erotteleviin erillisiin “lukuihin”.

– Ihmiset tapaavat ajatella elämää ikään kuin he olisivat henkilöitä kirjassa, huomauttaa psykologian professori Katy Milkman BBC:lle.

Uuden vuoden alku tarjoaakin ikään kuin luontaisen katkoskohdan narratiivissa.

– Aina kun elämässä tulee vastaan aikaa jäsentävä hetki, ihmismielessä syntyy tunne, että tämä on kuin uusi alku. Käännämme sivua, saamme aloittaa puhtaalta pöydältä, Milkman selittää.

Tällainen taitekohta, kuten uusivuosi, auttaa luomaan psykologista etäisyyttä aiempiin epäonnistumisiin. Milkmanin mukaan silloin on helpompi ajatella, että menneet virheet ovat “vanhan minän” tekemiä ja tästä eteenpäin “uusi minä” omistautuu uudelle, paremmalle elämälle. Uuden alun ilmiö nähdään Milkmanin mukaan paitsi uutenavuonna, myös muiden lomien jälkeen ja jopa maanantaisin, kun ihmiset haluavat kunnostautua viikonlopun jäljiltä.

Epäonnistumisten kautta menestykseen

Skeptikot saattavat silti kysyä, onko uudenvuodenlupausten tekemisessä mitään järkeä. Totuus on, että valtaosa lupauksista epäonnistuu. Onnistumisen todennäköisyydet toki riippuvat yksilöstä ja lupauksen luonteesta, mutta BBC:n mukaan noin 35 prosenttia ihmisistä onnistuu pitämään kiinni lupauksistaan. Myös monet heistä, jotka epäonnistuvat joissakin tavoitteissaan, onnistuvat silti tekemään joitakin myönteisiä muutoksia elämässään.

Per Carlbring Tukholman yliopistosta muistuttaa, että se, miten lupauksen muotoilee, vaikuttaa merkittävästi onnistumisen todennäköisyyteen. Uudenvuodenlupausten onnistumista vuonna 2017 tutkinut Carlbring jaottelee yleisimmät lupaukset kahteen eri luokkaan; “pidättäytymistavoitteisiin”, joihin lukeutuvat muun muassa alkoholin lopettaminen sekä some- ja karkkilakot, ja “edistymistavoitteisiin”, kuten uusien tapojen omaksuminen. Hänen havaintojensa mukaan osallistujat saavuttivat jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvat tavoitteet keskimäärin noin 25 prosenttia todennäköisemmin.

– Asioiden lopettamisen sijaan meidän pitäisi alkaa tehdä asioita, hän tiivistää.

Hyvä uutinen on, että Carlbringin mukaan voimme maksimoida onnistumismahdollisuutemme muuttamalla pidättäytymistavoitteet edistymistavoitteiksi. Oletetaan vaikka, että haluamme pudottaa muutaman kilon.

– Sen sijaan, että sanoisin haluavani lopettaa karkkipatukoiden syömisen, voisin mieluummin sanoa, että haluan alkaa syödä porkkanoita aina iltapäivisin. Se kohottaa verensokeria tasaisesti ja hillitsee muita mielitekoja, Carlbring selittää.

Jos taas haluat vähentää sosiaalisessa mediassa käyttämääsi aikaa, Carlberg kehottaa asettamaan itsellesi tavoitteeksi lukea kymmenen sivua e-kirjaa aina, kun haluat viettää aikaa puhelin kädessäsi. Se on turhanpäiväiseen selaamiseen verrattuna tuottoisaa toimintaa, josta on pikemmin hyötyä kuin haittaa. Samalla se auttaa sinua pysymään poissa somesta ilman, että joutuisit luopumaan ruuduista kokonaan.

Toki lupauksien onnistuminen vaatii loppukädessä aina sinnikkyyttä ja itsekuria. Milkman ja Carlbring kuitenkin muistuttavat, että satunnaiset epäonnistumiset kuuluvat matkaan, eikä niistä saa lannistua.

– Kun kohtaat takaiskun, on helppo ajatella, että et tule koskaan saavuttamaan tavoitettasi. Sen sijaan sinun pitäisi suhtautua takaiskuun askeleena, josta voi ottaa opiksi, Carlbring ohjeistaa.

Lopuksi hän muistuttaa, ettei vuoden ensimmäinen päivä suinkaan ole vuoden ainoa uusi virstapaalu. Jos huomaat lipsuvasi uudenvuodenlupauksistasi helmikuussa, älä soimaa itseäsi liikaa; lupaa aloittaa uudestaan maaliskuun alusta. Samalla pääset hyödyntämään uuden alun ilmiön positiivisia vaikutuksia yhä uudelleen ja uudelleen.

Lähde: BBC