Korona-aika on lisännyt identiteettivarkauksien määrää – suomalaisten identiteetti varastetaan useimmiten somessa

Kansalaisten mukaan viimeaikainen uutisointi auttaa ymmärtämään identiteettivarkauksien riskit

Vakuutuspalveluyhtiö mySafetyn teettämän identiteettivarkauksia koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi viimeisen 12 kuukauden aikana. Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet koronaepidemian aikana. Ihmisten siirtyminen etätöihin ja verkko-ostamisen lisääntyminen ovat poikkeusaikana aiheuttaneet sen, että ihmiset joutuvat entistä useammin identiteettivarkausyritysten kohteiksi.

Uutisointi identiteettivarkauksien lisääntymisestä korona-aikana on saanut monet havahtumaan asian tärkeyteen: yli puolet (54 %) suomalaisista kaipaa lisää tietoa identiteettivarkauksista ja siitä, miten niitä vastaan voi suojautua. Lisäksi runsas kolmannes (36 %) vastaajista kertoi olevansa samaa tai jokseenkin samaa mieltä, että viimeaikainen uutisointi on saanut ymmärtämään identiteettivarkauksien riskit.

”On mielenkiintoista ja hyvä asia, että uutisointi on saanut osan ihmisistä jo muuttamaan toimintatapojaan. Neljä kymmenestä vastaajasta on samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä: olen muuttanut tiettyjä toimintatapojani, kuten vahvojen salasanojen käyttäminen tai vakuutuksen hankkimisen harkitseminen, suojautuakseni paremmin identiteettivarkauksilta”, toteaa mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund.

Nuoret aikuiset ovat alttiimpia identiteettivarkauksille

Nuorten aikuisten ikäryhmä korostuu toteutuneissa identiteettivarkauksissa: 25–34-vuotiaista lähes joka viides (19 %) on joutunut identiteettivarkauden uhriksi tai sen yrityksen kohteeksi. Koko väestön tasolla identiteettivarkauden tai sen yrityksen kohteeksi on joutunut useampi kuin joka kahdeksas (13 %). Toteutuneet lukemat ovat kuitenkin todennäköisesti tätä suurempia, sillä osa ei tiedosta joutuneensa identiteettivarkauden tai sen yrityksen kohteeksi. Tähän viittaa se, että kyselyn mukaan useampi kuin joka kolmas (36 %) on joutunut jonkinlaisen tietojen kalastelun kohteeksi viimeisen 12 kuukauden aikana.

Kysyttäessä, mitä identiteetin varastamisesta on tutkimukseen osallistuneille seurannut, lähes puolet (49 %) kertoi varkaan ostaneen palveluita tai tuotteita verkosta hänen nimellään ja useampi kuin joka neljäs (27 %) osallistuneista vastasi varkaan esiintyneen uhrin identiteetillä deittipalveluissa. Kaikki deittipalveluihin kohdistuneet identiteetin väärinkäytökset koskivat naisia.

Tutkimus osoitti myös, että suomalaiset pelkäävät enemmän identiteettivarkautta (58 %) kuin tulipaloja ja vesivahinkoja (55 %) tai väkivaltaa (39 %).

Identiteetti varastetaan useimmiten sosiaalisessa mediassa

Suurin osa viimeisen vuoden aikana toteutuneista identiteettivarkauksista on saanut alkunsa sosiaalisen median kanavissa. Jopa 27 prosenttia identiteettivarkauksien uhreista ja kohteista nimeää somen kanavaksi, josta identiteettivarkaus tai sen yritys sai alkunsa. Sosiaalisen median rooli tietovuodon kanavana korostui erityisesti 25–34-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Huomionarvoista on, että 35 prosenttia identiteettirikoksen uhreista tai kohteista ei osannut sanoa, missä he olivat edellisvuoden aikana menettäneet henkilötietonsa. Kaikkiaan runsas kolmannes (36 %) ihmisistä on joutunut jonkinlaisen tietojen kalastuksen kohteeksi. Myös tässä asiassa korostuu nuorten aikuisten ryhmä, 25–34-vuotiaista jopa puolet (50 %) on joutunut henkilötietojen kalastuksen kohteiksi. Eniten ihmisten henkilötietoja yritettiin kalastella sähköpostilla. 30 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa sähköpostiin henkilötietoja kalastelevan viestin. Seuraavaksi eniten kalasteluyrityksiä tehtiin puhelimen (12 %), chatin tai viestin (6 %) ja sosiaalisen median (7 %) kautta.