Alle kuusikuukautisen koiranpennun raakaruokinta saattaa vähentää tulehduksellisen suolistosairauden riskiä myöhemmin

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koiranpennun raakaruokinta saattaa vähentää tulehduksellisen suolistosairauden riskiä myöhemmin.

Tutkimuksen mukaan koiranpennun raakaruokinta imetyksen loppupuolelta noin kahden kuukauden ikäiseksi saattaa vähentää tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) esiintyvyyttä myöhemmässä elämässä. Myös tätä myöhemmän raakaruokinnan aina kuuden kuukauden ikään saakka todettiin vaikuttaneen positiivisesti. Kuivaruoan syöttäminen pennuille varhaisessa vaiheessa puolestaan saattaa tutkimuksen mukaan lisätä IBD:n ilmaantuvuutta myöhemmin. Muun muassa emän oma suolistosairaus, pennun saama kiinteä ruoka imetyksen yhteydessä sekä pennun ruokavalio 2–6 kuukauden iässä vaikuttivat tutkimustulosten mukaan tulehduksellisen suolistosairauden puhkeamiseen aikuisiässä. Pennun sukupuolellakin on merkitystä.

– Pennuilla, joiden emä kärsi IBD:stä, oli 7,9-kertainen riski sairastua. Urospentujen riski sairastua oli 2,1-kertainen narttupentuihin verrattuna. IBD oli yleisin 5–10-vuotiailla koirilla, kertoo tutkimuksen päätutkija, eläinlääketieteen tohtori Manal Hemida Helsinki One Health -verkostosta.

Emien tiineyden aikana tai vähän sitä ennen saamat rokotukset lisäsivät IBD:n ilmaantuvuuden mahdollisuutta jälkeläisillä 1,5-kertaiseksi verrattuna pentuihin, joiden emiä ei rokotettu vastaavana aikana. Myös pentujen painolla oli merkitystä: laihat pennut sairastuivat aikuisina 1,4 kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoiset pennut.

– On kuitenkin epäselvää, johtuuko alempi ruumiinpaino diagnosoimattomasta varhaisesta IBD:stä. Kaikki tutkimuksemme löydökset vain viittaavat syy-yhteyksiin, mutta eivät vielä todista niitä. Tulevaisuudessa tarvitaan interventiotutkimuksia vahvistamaan löydöksemme ja kehittämään ensisijaisia strategioita koirien IBD:n ehkäisyyn , sanoo DogRisk-tutkimusryhmän johtaja, dosentti Anna Hielm-Björkman.

Tutkimuksen materiaalina käytettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan DogRisk-tutkimusryhmän vuonna 2009 avattua verkkopohjaista ruokintakyselyä.

Lähde: Helsingin yliopisto