Tutkimus: Nämä asiat ratkaisevat, saako työnhakija paikan

Rekrytointien määrän odotetaan kasvavan, hakijan motivaatio on tärkein tekijä rekrytointipäätöksen kannalta ja teot tasa-arvoisen rekrytoinnin eteen saavat kannatusta. Nämä asiat selviävät juuri julkaistusta Kansallisesta rekrytointitutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin nyt yhdeksättä kertaa.

Kansallinen rekrytointitutkimus kartoittaa vuosittain rekrytointialan käytäntöjä ja tärkeimpiä trendejä. Vuonna 2021 näistä merkittävimmäksi nousee tasa-arvoinen ja hakijalähtöinen rekrytointi.

Vuoden 2020 maaliskuussa koronapandemia iski Suomeen ja vähensi merkittävästi rekrytointeja monilla aloilla. Etenkin ravintola- ja matkailuala on kärsinyt koronarajoituksista. Rekrytointitutkimuksen mukaan rekrytoinnin ammattilaiset suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen optimistisesti.

Viime vuonna, ennen koronakriisin puhkeamista, 33 prosenttia rekrytoinnin ammattilaisista odotti rekrytointien määrän lisääntyvän. Nyt samoin uskoo 58 prosenttia.

– Tämä on mielestäni erittäin positiivinen uutinen ja valaa uskoa tulevaan, kommentoi tutkimuksen toteuttaneen Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.

Anonyymin rekrytoinnin uskotaan yleistyvän

Työnhakijat miettivät usein, miten tehdä vaikutus potentiaaliseen työnantajaan.

Rekrytointitutkimuksen tulokset ovat tämän osalta varsin yksimieliset. Tutkimukseen vastanneet rekrytoinnin ammattilaiset pitävät rekrytointipäätöksen kannalta tärkeimpänä tekijänä työnhakijan motivaatiota tehtävää kohtaan. Motivaation jälkeen tärkeimpiä asioita ovat hakijan sopivuus organisaatiokulttuuriin ja aikaisempi työkokemus. Työnhakijan kansallisuutta, ikää tai sukupuolta vastaajat eivät pidä merkittävinä tekijöinä rekrytoinnissa.

Yksi rekrytoinnin puhuttavimmista trendeistä on viime vuosien aikana ollut anonyymi rekrytointi, jota on kokeillut muun muassa Helsingin kaupunki. 52 prosenttia tutkimuksen vastaajista uskoo, että anonyymi rekrytointi tulee yleistymään seuraavien viiden vuoden aikana. Joka kolmas vastaaja ilmoittaa oman organisaationsa olevan valmis edistämään anonyymin rekrytoinnin yleistymistä.

Niin ikään tasa-arvoa edistävien sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä kannattaa 64 prosenttia vastaajista.

Perinteinen työhakemus saattaa jäädä historiaan

Tasa-arvoisten rekrytointikäytäntöjen ohella työnhakijakokemukseen panostaminen nousee alan trendinä ja yhä useampi rekrytoinnin asiantuntija kyseenalaistaa perinteisiä työnantajalähtöisiä rekrytointitapoja.

Rekrytointitutkimuksessa on jo vuosien ajan kysytty, pitävätkö vastaajat perinteistä työhakemusta välttämättömänä rekrytoinnissa. Vielä viime vuonna 23 prosenttia vastaajista uskoi, että perinteinen työhakemus on välttämätön osa rekrytointia. Tänä vuonna samoin uskoo enää 15 prosenttia.

– Monilla aloilla vallitseva osaajapula on herättänyt työnantajat miettimään hakijalähtöisyyttä uudella tapaa. Muutos kohti ketterämpää rekrytointia on ollut melko hidasta, mutta alan ammattilaisten näkemyksissä on otettu iso harppaus eteenpäin kuluneen vuoden aikana, Grönholm kommentoi.

Avoimissa kommenteissa alan ammattilaiset arvelevat, että raskaat rekrytointiprosessit ovat jäämässä historiaan ja uudet, ketterämmät tavat hakea töitä yleistyvät.

Työnantajakuvan merkitys kasvaa – “Viestin täytyy tulla sisältäpäin”

Rekrytointitutkimuksen mukaan rekrytoinnin asiantuntijoiden suurimpia haasteita ovat jo vuosia olleet pätevien osaajien tavoittaminen, rekrytoiminen ja sitouttaminen. Näitä taklatakseen moni työnantaja on valmis käyttämään entistä enemmän aikaa ja rahaa oman työnantajakuvan kehittämiseen ja siitä viestimiseen.

Tutkimukseen vastanneista rekrytoinnin ammattilaisista 88 prosenttia pitää työnantajakuvaa ratkaisevana rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Työnantajakuvan kehittäminen näyttää myös ammattimaistuvan. Noin kolmannes vastaajista kertoo, että heidän organisaationsa aikoo tänä vuonna kehittää työnantajakuvastrategiaa.

– Työnantajakuvatyö ei eroa muusta markkinointi- tai brändijohtamisesta, joten on hienoa, että sen strateginen kehittäminen kiinnostaa. On tärkeää lähteä oman organisaation vahvuuksista. Työnantajabrändin täytyy perustua johonkin, joka on havaittavissa ja johon työntekijät voivat uskoa. Viestinnän täytyy lähteä sisältäpäin, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.

Vuoden 2021 Kansallinen rekrytointitutkimus julkaistiin 15.4.2021.

Lähde: Duunitori