Entinen karhuryhmäläinen ja huumepoliisi auttavat ihmisiä neuvottelutaitojen hiomisessa: Harri Gustafsberg ja Sami Sallinen julkaisivat aiheesta kirjan

Oli kyseessä sitten liikeneuvottelu, ristiriita työpaikalla tai vaikea keskustelu puolison kanssa, arki on täynnä haastavia kohtaamisia. Monelle neuvottelutilanteet ovat stressaavia, sillä niihin liittyy voimakkaita tunteita ja mielipide-eroja. Ymmärtämällä ihmismielen toimintaa ja parantamalla omia vuorovaikutustaitoja voi neuvottelun kulkua kuitenkin hallita tehokkaammin. Tätä mieltä ovat entinen karhuryhmäläinen Harri Gustafsberg ja huumepoliisi Sami Sallinen. Uutuuskirjassaan Taktinen neuvottelu kaksikko hyödyntää pitkää kokemustaan haastavista tilanteista auttaakseen ihmisiä selviämään arjen konflikteista voittajina.

– Sinänsä ei ole juurikaan merkitystä, onko kyseessä tiukka neuvottelu ammattirikollisen kanssa, vai vaikea vuorovaikutustilanne töissä tai kotona. Kyse on aina ihmisen käyttäytymisestä, sen ymmärtämisestä ja hallitsemisesta, OHO TV:n haastattelema Sallinen muistuttaa.

Entisenä huumepoliisina ja väkivaltarikostutkijana Sallinen on toiminut kansainvälisissä peitetoimintaoperaatioissa ja rikostutkintatehtävissä. Yksityissektorilla hän on työskennellyt pitkään konfliktinhallinnan ja yritysturvallisuuden parissa. Gustafsberg on työskennellyt aiemmin yli 20 vuotta poliisin valmiusyksikkö Karhussa, jonka lisäksi hän on henkiseen suorituskykyyn erikoistunut filosofian tohtori ja turvallisuusjohtamisen maisteri. On päivänselvää, että haastavat vuorovaikutustilanteet ovat heille tuttuja. Vaikka kenties kuulostaa yllättävältä, että poliisin käyttämistä menetelmistä voisi olla apua tavallisen ihmisen arjessa, Sallisen ja Gustafsbergin mukaan jokainen hyötyy siitä, ettei antaudu tunteiden vietäväksi ongelmatilanteessa.

– On tyypillistä, että pyrimme välttämään haastavia vuorovaikutustilanteita. Tunteiden merkitys kasvaa mitä enemmän keskusteluun liittyy intressiristiriitoja tai eriäviä näkemyksiä. Haluamme uskoa ajattelevamme ja toimivamme rationaalisesti, mutta usein tunteet vievät mukanaan, kun keskustelu kiihtyy. Tällöin näkökulma kapenee ja keskitytään helposti vain omiin intresseihin. Ongelman ratkaiseminen taas yleensä vaatii, että ymmärrettäisiin myös toisen osapuolen näkökulmaa.

Neuvottelun taidon voi oppia

Joku on luonnostaan hyvä keskustelija, toiselle neuvottelutilanteet tuntuvat sietämättömän epämukavilta, jopa pelottavilta. Hyvä uutinen on, että neuvottelutaitoja voi opetella. Taktinen neuvottelu auttaa lukijaa tunnistamaan haastavan vuorovaikutustilanteen valtasuhteet ja ymmärtämään erilaisia neuvottelutyylejä.

– Neuvottelu on taito ja kaikki taidot on opittavissa. Meillä on erilaisia luontaisia tapoja neuvottella, toiset ovat joustavampia ja toiset määrätietoisempia, toiset yhteistyöhakuisempia ja toiset ovat analyyttisempia. Jokaisella tyylillä voi menestyä, mutta taitava neuvottelija pystyy tilanteen mukaan myös liukumaan neuvottelutyylistä toiseen, Sallinen selittää.

Sallisen ja Gustafsbergin mukaan taitava kommunikaatio on avain onnistuneeseen neuvotteluun. Kirjan ohella kaksikko tarjoaa suoraa valmennusta ihmisille, jotka haluavat parantaa omia kommunikaatiotaitojaan.

– Meillä käynnistyi juuri uudistettu Taktinen neuvottelu -verkkovalmennus, joka on saanut todella hyvää palautetta. Kyseessä on seitsemän viikon mittainen verkkovalmennus, jossa on runsaasti tietoa ja erilaisia harjoituksia, he kertovat.

Vaikka kaksikon oma osaaminen on karttunut erittäin vaativien ja vaarallistenkin tilanteiden kautta, valmennusta kaipaavat ihmiset lähestyvät heitä useimmiten varsin tavallisten ongelmien kanssa.

– Edessä voi olla vaikea työpalaveri tai palkankorostuneuvottelu, ongelma ystävän kanssa, riita puolison kanssa tai teini-ikäinen lapsi käyttäytyy haastavasti, Sallinen selittää.

Jokaisen arjessa tulee vastaan haastavia tilanteita, vaikka niitä kuinka yrittäisi vältellä. Siksi Sallisen ja Gustafsbergin mukaan jokaisen olisi hyvä tarkastella omaa neuvottelutapaansa. Sillä voi olla lopputuloksen kannalta merkittävä vaikutus.

– Jos kerta toisensa jälkeen huomaa ajavansa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa päin seinää, voi olla hyvä pysähtyä miettimään omaa neuvottelutyyliään. Huono neuvottelija ei yleensä tiedä mitä itse haluaa, eikä hän ymmärrä mitä vastapuoli haluaa. Huono neuvottelija saattaa aiheuttaa enemmän kitkaa kuin luoda ratkaisuja.

Lähteet: Kustannusosakeyhtiö Otava