OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Uutta näyttöä koulutuksen merkityksestä aivoterveydelle

Suomalainen kaksostutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vaikutus ikääntyneiden muistiin korostuu vähän koulutetuilla.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tiedetään heikentävän vanhuusiän kognitiota eli muistia ja muita tiedonkäsittelytaitoja. Helsingin ja Turun yliopistoissa toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako koulutustaso tähän yhteyteen. Age and Ageing -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui yli 4000 suomalaista kaksosta.

Väestön ikääntyessä ja elinodotteen kasvaessa muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy. Muistisairauksien ehkäisyn kannalta on tärkeää saada tarkempaa tietoa muistisairauksille altistavien ja niiltä suojaavien tekijöiden yhteyksistä vanhuuden kognitioon.

– Tutkimuksemme osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, korkea painoindeksi ja liikkumattomuus, olivat yhteydessä heikompaan vanhuusiän muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin. Tämä yhteys oli vahvempi vähän koulutetuilla, kertoo tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.

Löydös korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.

– Löydöksen taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta, mutta tulokset voivat heijastaa niin sanotun kognitiivisen reservin vaikutusta: korkeammin koulutetut näyttäisivät kestävän matalammin koulutettuja paremmin dementian riskitekijöitä, toteaa tutkimuksesta vastannut Akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

Kaksostutkimusaineisto mahdollisti myös geneettisten tekijöiden ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutuksen tarkastelun. Yhteisillä ympäristötekijöillä tarkoitetaan samassa perheessä kasvaneen kaksosparin jäsenistä samankaltaisia tekeviä ympäristötekijöitä, kuten yhteistä sosioekonomista taustaa ja kasvuympäristöä, esimerkiksi perheen ruokailu- ja liikuntatottumuksia.

Kun tutkijat tarkastelivat kaksosia, joiden sydäntautiriski oli samankaltainen, korkeampi koulutus ennusti parempaa vanhuusiän muistia ja tiedonkäsittelykykyä. Sen sijaan kaksosilla, joilla oli samanlainen koulutustausta, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eivät olleet yhteydessä vanhuusiän kognitiiviseen suoriutumiseen. Löydökset viittaavat siihen, että koulutuksen ja vanhuusiän kognition yhteys olisi geeneistä ja yhteisistä ympäristötekijöistä riippumaton, kun taas sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden yhteys vanhuuden kognitioon selittyisi geeneillä ja yhteisillä ympäristötekijöillä.

– Tutkimustulokset eivät kyseenalaista terveellisten elintapojen tärkeyttä, vaan korostavat perheympäristön tärkeyttä niiden luomisessa sekä koulutuksen tärkeyttä dementian ennaltaehkäisyssä, kiteyttää Paula Iso-Markku.

Lähde: Helsingin yliopisto