Miten voin tuoda turvaa itselleni ja toiselle epävarmuuden keskellä?

Epävarman maailmantilanteen lisäämä turvattomuus synnyttää ihmisissä monenlaisia reaktioita. On tärkeää ymmärtää, että ihmisten lähtökohdat käsitellä epävarmuutta ovat erilaisia ja osoittaa lempeyttä toisia kohtaan. Turva on löydettävä ensin itsestään ja muistettava, että ammattiapua on tarjolla.

Ukrainan sota on syventänyt pandemian pitkittämää epävarmuutta ja tuonut uudenlaisia turvattomuuden tunteita arkeen. Kaikki eivät ole samalla viivalla yrittäessään selviytyä uhkaavassa ympäristössä. Tähän voivat vaikuttaa aikaisemmat turvattomuuden kokemukset, jotka aktivoituvat vaaran tunteen tullessa lähelle. Jokainen kokee ja käsittelee rauhan rikkoutumista yksilöllisesti.

– Olemme niin erilaisia, ettei pitäisi verrata tai arvottaa onko toisen reaktio oikeutetumpi kuin oma. Pitää yrittää ymmärtää, että emme voi tietää mitä toinen on käynyt aiemmin läpi, taustoittaa psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltonen Psykopodiaa-podcastissa.

On mahdotonta tietää ulkoapäin kaikkea, mitä ihminen on kokenut – tai miksi on tai ei ole haavoittuva juuri tässä tilanteessa, Peltonen täydentää.

Peltosen kanssa podcast-jaksossa kuullaan Terveystalon johtavaa psykologia ja psykoterapeuttia Tuija Turusta. Podcastia emännöi Nina Lyytinen, Terveystalon työterveyspsykologi ja työ- organisaatiopsykologian erikoispsykologi sekä Kauppalehden kolumnisti.

Toivoa voi tuoda toiselle kuuntelemalla

Kaikki tekevät tällä hetkellä parhaansa selviytyäkseen arjesta huolen keskellä ja siksi muihin ihmisiin on hyvä suhtautua lempeydellä. Vaikeina aikoina yhteys toisiin ihmisiin on voimavara ja inhimillisillä kohtaamisella voi olla valtava merkitys.

– Voimakkain toivon viesti löytyy jokaisesta arkipäivän kohtaamisesta, Peltonen korostaa.

Peltonen nostaa kuulluksi tulemisen tärkeyden ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos ihminen haluaa jakaa vaikeita kokemuksiaan, vastaanottajan rooli on suuri, sillä se voi vaikuttaa myöhempiin käsityksiin siitä löytääkö vuorovaikutuksessa turvan toisesta ihmisestä.

Toisen tukeminen vaatii omia voimavaroja, joita jokaisen hyvä priorisoida. Omaa rauhaa on vaalittava ensin, jotta rauhaa voi tuoda ympärilleen. Tukena oleminen vaatii omaa kykyä tunnesäätelyyn, jota voi harjoitella.

– Rauhoitetaan ensin itsemme, pidetään itsestämme huolta ja opitaan sitä kautta tuntemaan ja säätelemään omia tunnetiloja. Sanoitetaan myös niitä tarinoita, miten on selvitty, Turunen ehdottaa.

Peltosen mukaan mielikuva omasta itsestään pystyvänä hahmona tutkitusti ennustaa hyvää selviytymistä. Tätä voi harjoittaa miettimällä mitä on tehnyt selviytymisen eteen auttaakseen itseään tai muita. Keinot voivat olla asioita, jotka tuovat itselle mielihyvää ja rauhoittavat, kuten halkojen hakkaaminen tai piirtäminen.

Turusen ja Peltosen viisi ajatusta miten palauttaa turva, kun se on uhattuna:

• Tarjoa toiselle kuulluksi tulemisen kokemus ja toisaalta voit itse kertoa ajatuksistasi. Tukeutukaa toisiinne.

• Vaali kosketusta arjessa. Kosketus, halaaminen ja silittäminen aktivoivat oksitosiinin eritystä, joka auttaa kehoa rauhoittumaan.

• Rauhoita itseäsi toiminnallisuuden kautta. Palauta mieleen minkälainen tekeminen on auttanut aiemmin, kuten soitto ystävälle.

• Muista, että eri alojen ammattilaiset työskentelevät maailman tilanteen eteen. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja läheisistä ihmisistä ympärillä.

• Älä pelkää hakea apua.

Lähde: Terveystalo