Tutkimus: Lähes 80 % naisista ajattelee, että pienillä kulutusvalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Jo 42 % suomalaisista naisista sanoo, että ilmastonmuutoskeskustelu on muuttanut heidän suhtautumistaan pyykinpesuaineiden ja ihonhoitotuotteiden ostamiseen. Myös kotimaisuuden merkitys valintoja tehdessä on kasvussa etenkin nuorten parissa, kertoo tuore tutkimus.

– Isoihin arvomaailman muutoksiin mennään pienten valintojen kautta, sanoo kulutustutkija Terhi-Anna Wilska.

79 % suomalaisista naisista ajattelee, että arjen pienillä kulutusvalinnoilla on ainakin jonkin verran merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 42 % naisista puolestaan sanoo, että ilmastonmuutoskeskustelu on muuttanut heidän suhtautumistaan ihonhoitotuotteiden ja pyykinpesuaineiden ostamiseen. Miehillä vastaavat prosenttiluvut ovat 55 ja 20. Kaikista nihkeimmin arjen pienien ratkaisujen merkitykseen ympäristön kannalta suhtautuivat yrittäjät ja johtajat.

Tiedot selviävät Berner Oy:n teettämästä tutkimuksesta, johon Taloustutkimus haastatteli 1 054 täysi-ikäistä suomalaista.

– Halusimme tutkia ihmisten kulutusasenteita näissä tuoteryhmissä, koska mielestämme keskustelua kulutustottumusten muutoksista käydään usein vain ylätasolla. Uskomme, että isojen yhteiskunnallisten arvomaailman muutosten lähtöpiste on useimmiten pienissä kulutustottumusten muutoksissa. Tätä näkökulmaa on tuotu esille myös tuoreessa IPCC-raportissa. Nyt saimme kiinnostavaa tietoa siitä, missä pisteessä suomalaiset ovat tässä ajattelussa, kertoo Bernerin senior brand manager Sanni Väinölä.

Tutkimuksen mukaan pienituloisista, nuorista ja opiskelijoista lähes 30 % ajattelee, että arkisilla kulutusvalinnoilla on merkitystä kestävän kehityksen kannalta, kun taas yli 80 000 euroa vuodessa ansaitsevista vain 9 % miettii ilmastonmuutosta ostaessaan kodin hygieniatuotteita.

– Mitä nuorempi ihminen, sitä enemmän elämässä merkitsevät pienet ostokset, joihin pesuaineet ja hygieniatuotteet kuuluvat. Nuorten maailmassa pienet tuotteet ovat isoja ja on luonnollista, että niiden kautta otetaan kantaa muun muassa ilmastonmuutokseen. Mitä vanhempia ja hyvätuloisempia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät ympäristön kannalta merkitystä vain isoilla hankinnoilla: autoilla sekä energiaan ja matkustamiseen liittyvillä ratkaisuilla. Harva vähättelee enää autojen yhteyttä ympäristön tilaan, kun taas arjen pienillä rutiiniostoksilla tätä yhteyttä ei vielä nähdä – ruokaa lukuun ottamatta, Wilska tulkitsee tutkimuksen tuloksia.

Hänen mukaan pyykinpesuaineet ja hygieniatuotteet kuitenkin nousevat ympäristöajattelussa koko ajan merkittävämpään rooliin.

– Vasta nyt Suomessa kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joiden kodeissa kiinnitetään huomiota näihin asioihin. Isoihin arvomaailman muutoksiin mennään pienten valintojen eli esimerkiksi näiden rutiinituotteiden kautta.

Vastuullisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita

Tutkimuksen mukaan vain seitsemälle prosentille ihmisistä ihonhoito- ja hygieniatuotteiden vastuullisuus tarkoittaa mahdollisimman pientä hiilijalanjälkeä.

– Hiilijalanjälki-käsitettä käytetään paljon mediassa ja yritysten viestinnässä, vaikka termi ei näytä olevan ihmisille ainakaan vielä kovin merkityksellinen. Tutkimuksen tulokset ovat saaneet meidätkin miettimään, miten jatkossa kerromme tuotteidemme vastuullisuudesta kuluttajille. Jos ihmiset eivät ymmärrä yritysten ja myös median käyttämää kieltä, tärkeä viesti ei mene perille, Väinölä huomauttaa.

Siinä missä hiilijalanjälki-termi ei vielä avaudu valtaosalle suomalaisista, kotimaisuus puhuttelee. Tutkimuksen mukaan 60 % suomalaisista pitää kotimaisuutta ainakin jonkin verran tärkeänä ihonhoitotuotteita valitessaan, pyykinpesutuotteissa vastaava luku on 62 %.

– Perinteisesti kotimaisuuden arvostus on ollut vahvaa vanhemmissa ikäluokissa. Todella kiinnostavaa on, että korona-aika näyttää kuitenkin nyt muuttaneen nuorten suhtautumista ja kääntäneen katseet kohti kotimaisen työn arvostamista, Wilska toteaa.

Lähde: Berner Oy