Suomi ajaa yhä autolla töihin

Liikkumisen murrosta kestävämpään suuntaan on povattu pitkään. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteessä näin on koronapandemian vauhdittamana käynytkin, mutta muualla Suomessa suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Vaikka hiilidioksidipäästöjen vähentämistä pidetään tärkeänä, vain joka kymmenes pk-yritys on arvioinut työmatkaliikkumisen päästöjä.

Suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll selvitti kestävien liikkumismuotojen osuutta suomalaisten työmatkaliikkumisessa. Kyselytutkimus tehtiin pk-yritysten päättäjille koko Suomessa. Tutkimuksen tulosten perusteella suurta harppausta kohti kestävämpää liikkumista ei Suomessa ole vielä tapahtunut työmatkaliikkumisen suhteen: henkilöauto on yhä työntekijöiden pääasiallinen kulkuväline yhdeksässä kymmenestä pk-yrityksestä. Vastaajat saivat valita useampia pääasiallisia kulkuvälineitä, ja toiseksi yleisimmäksi työmatkaliikenteessä nousi polkupyörä. Sen mainitsee pääasiallisena kulkuvälineenä kuitenkin vain noin kolmasosa vastaajista. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ajetaan henkilöautoilla, mutta myös polkupyörä on usein käytetty vaihtoehto alueilla.

Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne on vahva vaihtoehto henkilöautoilulle, ja reilu 40 % alueen pk-yrityksistä uskoo koronapandemian muuttaneen henkilöstön työmatkaliikkumista kestävämpään suuntaan.

– Pääkaupunkiseudulla on hyvä julkisen liikenteen verkosto, ja siksi se korostuu tutkimuksessakin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla on suhteessa enemmän sellaisia yrityksiä, joissa työskentely etänä on ollut mahdollista ja pandemian aikana pakollistakin. Yhteiskunnan palatessa vähitellen normaaliin moni etätöihin tottunut on jatkanut kotoa työskentelyä ainakin osan viikosta, pohtii kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Rambollista.

Kestävän liikkumisen suurimpana hyötynä nähdään terveyden edistäminen

Pk-yrityksiltä kysyttiin myös tärkeimpiä hyötyjä, joita kestävää liikkumista edistävillä toimenpiteillä olisi mahdollista saavuttaa. Yrityspäättäjien mielestä suurimpia hyötyjä ovat työntekijöiden terveyteen ja viihtyvyyteen liittyvät seikat, kuten parantunut terveys (96 %), lisääntynyt työhyvinvointi (93 %) sekä henkilökunnan kasvanut tyytyväisyys ja sitoutuminen (90 %). Lisäksi valtaosa (83 %) yrityspäättäjistä näkee myös yrityksen imagon parantumisen yhtenä hyötynä.

Vain joka kymmenes pk-yritys (11 %) on arvioinut, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy työntekijöiden työ- tai työasiamatkoista. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä pitää kuitenkin tärkeänä tai melko tärkeänä hyötynä jopa 70 % yrityksistä.

– Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kestävän liikkumisen hyödyt hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä tunnetaan hyvin yrityksissä ja ne nähdään konkreettisena keinona vaikuttaa. Oman yrityksen työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan ole usein selvitetty. Kestävän työmatkaliikkumisen hyödyt ovat joka tapauksessa moninaiset. Terveys ja työhyvinvointi ovat hyviä motivaattoreita vaikkapa pyörän selkään hyppäämiseen, jatkaa Viinikainen.

Toimet, joilla pk-yritykset ovat jo edistäneet työntekijöidensä kestävää työmatkaliikkumista, liittyvät etenkin pyöräilyyn: 43 % vastanneista on parantanut työpaikan puku- ja peseytymistiloja ja 35 % on ottanut käyttöön turvallisen pyöräpysäköinnin.

Myös sähköautoilun edistäminen on yritysten agendalla. Yrityksistä 23 % on jo perustanut ja 24 % aikoo perustaa sähköautojen latauspisteitä lähivuosien aikana.

Lähde: Ramboll