OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Syyskuussa sattuu keskimäärin 40 hirvieläinonnettomuutta päivässä

Hirvieläinonnettomuuksien määrä nousee syksyisin ja jo syyskuussa sattuu keskimäärin yli 40 onnettomuutta päivässä. Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa, jolloin onnettomuuksia sattuu erityisesti valkohäntäpeurojen ja yhä useammin metsäkauriiden kanssa.

Viime vuoden syyskuussa sattui jo reippaasti yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, kun vielä viisi vuotta sitten niitä sattui syyskuussa alle 1 000. Kaikkiaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui lähes 9 000 onnettomuutta, joista puolet valkohäntäpeurojen kanssa ja yli kolmannes metsäkauriiden kanssa.

Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä.

Onnettomuudet lisääntyvät, loukkaantumiset vähenevät

Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, loukkaantumiset ovat onneksi vähentyneet viime vuosina. Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.

– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Erityisesti syyskuusta marraskuuhun onnettomuuksien määrä on enimmäkseen kasvanut viime vuoteen asti. Valkohäntäpeurojen kanssa tapahtuvat onnettomuudet laskivat hieman, mutta metsäkauriin kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa on jatkuvaa nousua, hän sanoo.

Vaarallisinta aikaa hirvieläintilastojen mukaan on marraskuu. Joulukuussa onnettomuudet laskevat alkusyksyn tasolle.

Pöyhösen mukaan syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti sää- ja keliolosuhteet. Tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Lisäksi ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.

– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle, esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin, Pöyhönen lisää.

Pöyhösen mukaan liikenteessä on nyt syytä höllätä kaasujalkaa.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

Hirvieläinten määrä kasvanut viime vuosina

Hirvieläinten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta alle 50 000:sta yli 120 000:een vuonna 2020. Viime vuonna arvio kannan koosta kääntyi kuitenkin laskuun. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 74 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 4000 edelliskautta enemmän.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesa erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa on samalla paljon liikennettä, mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lisäksi hirvieläinvahinkoja sattuu Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Muissa maakunnissa onnettomuuksia sattuu selvästi vähemmän.

Jos hirvieläinonnettomuus osuu omalle kohdalle tai sellaista todistaa, Pöyhönen kehottaa varoittamaan ensimmäisenä muuta liikennettä. Tämän jälkeen huolehditaan mahdollisista loukkaantuneista ja soitetaan hätänumeroon 112.

– Onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia, että vältetään lisävahingot. Varoituskolmio kannattaa asettaa näkyvälle paikalle ja laittaa autoon hätävilkut päälle.

Lähde: Fennia