Tänään juhlistetaan ystävyyttä – ystävät tukevat hyvinvointiamme ja auttavat meitä kasvamaan ihmisinä

Muusta maailmasta poiketen Suomessa on ystävänpäivänä perinteisesti juhlistettu ystävyyssuhteita. Ystävät todella ansaitsevat oman merkkipäivänsä, sillä platoniset ihmissuhteet ovat yksi elämän peruspilareista. Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, jotka tarvitsevat toisia paitsi selviytyäkseen, myös kehittyäkseen ihmisinä. Toisten kautta ymmärrämme, millaisia me itse olemme ja mitä meille tapahtuu, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta.

– Ihmisen identiteetti on vahvasti sidoksissa muihin ihmisiin, kuten ystäviin ja läheisiin. Jakamalla kokemuksia ystävien kanssa luodaan merkityksiä omassa elämässä tapahtuneille asioille, hän selittää.

Ihminen ei elä minäkeskeisessä tyhjiössä, vaan omaa elämää peilataan jatkuvasti toisten ihmisten kautta.

– Ystävien merkitys korostuu etenkin elämän isoissa muutoskohdissa, kuten lasten saamisen tai irtisanomisen yhteydessä. Ajan saatossa syntyneistä ystävyyksistä piirtyy historiallinen kartta siitä, keitä olemme. Esimerkiksi 20 vuotta vanha ystävyys on arkisto yhteisistä muistoista, joista toinen voi muistuttaa ja joihin voi yhdessä palata, Kohtala jatkaa.

Mistä tunnistaa ystävän?

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, mutta kaikki tuttavuudet eivät ole samanarvoisia. Oikeat ystävät kulkevat rinnalla elämän ylä- ja alamäissä sekä hyväksyvät toisen sellaisena kuin tämä on. Hyvä ystävyyssuhde on Kohtalan mukaan aito vuorovaikutussuhde.

– Kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia. Läsnäolo ja rinnalla kulkeminen, vaikka maantieteellisesti etäältäkin, kuuluvat ystävyyteen. Aitoon, hyvään ystävyyteen kuuluu, että hyväksytään toisen vaillinaisuudet, epäonnistumiset, sekä kipeät ja aratkin asiat.

Ryppyjä on jokaisessa rakkaudessa, eikä ystävyydenkään tarvitse olla täydellistä. Huonoa käytöstä, vastavuoroisuuden puutetta tai epäoikeudenmukaista kohtelua ei kuitenkaan tarvitse ystävältä sietää, eivätkä sellaiset hyvään ystävyyteen Kohtalan mukaan kuulukaan.

– Toimivassa ystävyydessäkin tulee elämän varrella vastaan kupruja. Silloin vaikeiden asioiden esiin nostaminen sekä anteeksi pyytäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, hän selittää.

Yksinäisyys on terveydelle vaarallista

Ihmissuhteilla on valtavan suuri merkitys ihmisen henkisen hyvinvoinnin, mutta myös fyysisen terveyden kannalta. Yksinäisyydestä puhutaan Suomessa jopa kansantautina. Joka kolmas suomalainen kokee olevansa ainakin ajoittain yksinäinen. Erityisesti yksinäisyydestä kärsivät nuoret ja vanhukset, mutta korona-aika on lisännyt yksinäisyyttä kaiken ikäisten keskuudessa.

Kohtalan mukaan on vaikeaa määritellä, kenellä ja koska merkityksellisiä ihmissuhteita on tarpeeksi. Mitään tiettyjä, mitattavaa lukua ei ole olemassa.

– Se on kovin subjektiivinen kokemus. Toiselle on tarpeeksi yksi läheinen, syvä ihmissuhde, toiselle se tarkoittaa useampaa. Toisaalta kuitenkin tiedämme, että jopa joka kolmas kärsii jollain tavalla yksinäisyydestä, mikä väestötasolla viittaisi siihen, ettei kaikilla ole riittävästi läheisiä ihmissuhteita täyttämään sosiaalisia tarpeita, Kohtala pohtii.

Yksinäisyydelle on siis vaikeaa määritellä tarkkoja kriteerejä, mutta terveydestä puhuttaessa on tärkeää tehdä ero yksinolon ja yksinäisyyden välille. Jokainen tarvitsee joskus omaa aikaa ja yksinolo voi välillä olla nautinnollista. Sen sijaan vasten tahtoaan yksinäisellä ei ole ympärillään sosiaalista verkostoa, johon tukeutua. Yksinäiseltä ihmiseltä puuttuu tällöin myös keskeinen keino käsitellä elämässä tapahtuvia asioita.

– Jos negatiivisia kokemuksia ei pääse ilmaisemaan kenellekään, paisuvat ne helposti oman mielen sisällä ja muuttuvat epärealistisiksi. Lopulta negatiiviset ajatukset voivat peittää kaiken muun alleen, Kohtala sanoo.

Läheisten ihmissuhteiden vähyys on kansanterveydellinen ongelma, sillä koettu yksinäisyys heikentää yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Se muun muassa nostaa joidenkin sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Yksinäisyys lisää stressin, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden riskiä. Rento yhdessäolo hyvän ystävän kanssa puolestaan lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. On muun muassa tutkittu, että ihmiset, joilla on luottamuksellisia ystävyyssuhteita, toipuvat nopeammin vastoinkäymisistä, Kohtala lisää.

Mutta mikä neuvoksi, jos läheisiä ystäviä ei yksinkertaisesti ole? Kohtalan mukaan on harmillista, että yksinäisyyteen liittyy usein häpeää ja kokemusta omasta huonommuudesta, mikä voi saada yksinäisen arkailemaan avun hakemista.

– Avoin keskustelu ja oman kokemuksen sanoittaminen on kuitenkin todella tärkeää, sillä et ole ainoa yksinäisyyttä kokeva. Vaikka sosiaalisessa mediassa on omat haasteensa, nuorille se voi olla alusta omasta yksinäisyydestä puhumiselle, sekä auttaa vertaistuen ja avun löytämisessä. Myös ammattiavun piiriin hakeutuminen on usein nuorille luontevampaa kuin vanhemmille ikäpolville.

Yksinäisyyttä voi kuitenkin lähteä lievittämään minkä tahansa sosiaalisten tilanteiden kautta. Esimerkiksi tapahtumiin osallistuminen, sosiaalinen harrastus tai Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta voivat olla monelle luonnollinen väylä tavata uusia ihmisiä.

Ystävänpäivä on otollinen hetki muistaa olemassa olevia ystäviä ja pysähtyä arvostamaan sitä tukea ja rakkautta, jota hyvät ystävät tarjoavat.

– Tänään kannattaa vaikkapa soittaa ja kysyä, mitä toiselle oikeasti kuuluu. Voi myös miettiä, mikä juuri siinä ystävyydessä on itselle tärkeää ja kertoa sen toiselle. Erityisesti kuitenkin kehottaisin muistamaan, että ystävänpäivä on joka päivä, Kohtala päättää.

Lähteet: Terveystalo