Wepardi kertoo, miksi verkkosivujen latausnopeudella on väliä

Verkkosivujen latausnopeus on tärkeä sekä kävijöiden että hakukoneoptimoinnin näkökulmasta. Hitaasti latautuvat sivut karkottavat kävijät ja Google puolestaa katsoo latausnopeutta hakukonesijoituksissa. Parempi latausnopeus taas tarkoittaa tyytyväisempiä käviöitä ja parempaa hakukonenäkyvyyttä. Kotimainen verkkopalveluiden asiantuntija Wepardi muistuttaakin, että nopeusoptimointi on monelle sivustolle investoinnin arvoinen.

Latausnopeuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten käytössä oleva palvelin, sivun tekninen toteutus ja sisältö, sekä se, millä laitteella sivua käytetään. Ennen kuin latausnopeutta voi lähteä parantamaan, on siis hyvä ymmärtää, mistä on kyse.

Kuinka selvitän sivujeni latausnopeuden?

Nopeus on käyttökokemuksen kannalta tärkeä tekijä, mutta sen mittaaminen ei ole aivan yksioikoista. Sivun nopeutta voidaan nimittäin tarkastella monien eri mittarien kautta. Kun nettisurffaaja näpyttelee verkkotunnuksen selaimeensa ja painaa Enteriä, sivusto alkaa latautua. Ensin käyttäjä saattaa nähdä vain tyhjän valkoisen sivun. Hetkeä myöhemmin ensimmäiset elementit ilmestyvät ruudulle. Seuraavaksi käyttäjä voi jo napsauttaa jotakin sivulla olevaa painiketta, mutta teksti- ja kuvalohkot vaihtavat vielä paikkaa uusien elementtien latautuessa. Siinä vaiheessa, kun sivu on latautunut kokonaan, on käyttäjä saattanut jo löytää etsimänsä. Pahimmassa tapauksessa lataus on kestänyt niin kauan, että hän on kyllästynyt odottamaan ja poistunut koko sivulta. Paljon ehtii tapahtua sivun latautuessa ja siksi täyden sivun latautumiseen kuluvan ajan mittaaminen ei ole aina paras mittari.

Verkosta löytyy sivujen nopeuden mittaamiseen monia työkaluja. Google Lighthouse ja Google PageSpeed ovat kenties ne tutuimmat esimerkit. Ne analysoivat sivuston suorituskykyä ja käyttökokemusta ja tarjoavat lisäksi ehdotuksia sivuston nopeuttamiseksi. Palveluita, jotka eivät ole Googlen omistuksessa, ovat muun muassa GTmetrix ja Pingdom. On hyvä muistaa, että eri työkalut mittaavat hieman erilaisia tietoja ja vain yhden työkalun käyttö voi antaa rajallisen kuvan sivujen toiminnasta.

Erilaisten mittarien ymmärtäminen auttaa sivun nopeusoptimoinnissa. Time to First Byte (TTFB) mittaa sitä, kuinka kauan kestää, että sivu alkaa latautua. First Contentful Paint (FCP) kertoo, kauanko sivun ensimmäisen visuaalisen elementin, vaikkapa kuvan, latautuminen kestää. Onload time mittaa, kuinka kauan koko sisällön lataaminen vie. Google puolestaan arvioi sivun käyttäjäkokemusta niin sanottujen Core Web Vitals -mittarien perusteella. Largest Contentful Paint (LCP) mittaa, kuinka kauan pääsisältöjen latautuminen kestää. First Input Delay (FID) tarkastelee sivun interaktiivisuutta. Googlen kolmas mittari, Cumulative Layout Shift, arvioi sivuston visuaalista vakautta.

Kuinka parantaa sivujen latausnopeutta?

Hitaasti latautuvien verkkosivujen nopeuttamisen tulisi olla prioriteettien kärkipäässä. Onneksi latausnopeutta voi lähteä parantamaan monin eri konstein.

Ensimmäinen askel on tarkastella sivuston käyttämää palvelinta. Jos itse palvelin on hidas, on turha edes haaveilla nopeista verkkosivuista. Halvin ei yleensä ole se paras, kun kyse on palvelimesta. Laadukas hostingpalveluiden tarjoaja maksaa itsensä takaisin nopeilla palvelimillaan, sillä hidastelevat sivut menettävät liikennettä, eli yrityksen tapauksessa potentiaalisia asiakkaita. Koska myös palvelimen sijainti vaikuttaa latautumisaikaan, aidosti kotimainen palvelu on yleensä se varmin valinta.

Seuraavaksi on aika kääntää katse sivujen sisältöön. Raskaat mediatiedostot hidastavat sivuja ja siksi esimerkiksi kuvien kokoa voi olla hyvä hieman rajoittaa. Nopeutta ei silti kannata havitella laadukkaan sisällön kustannuksella, sillä pikkuiset ja suttuiset kuvat antavat sivusta epäammattimaisen kuvan.

Haluatko tietää lisää siitä, miten voit parantaa sivujesi latausnopeutta? Lue Wepardin viisi vinkkiä aiheesta.

Lähde: Wepardi