OHO Live TV Suomi

Joka päivä jotain uutta

Kuva: pexels.com

Arki alkaa, valitus lisääntyy? Vanhemman negatiivisuus on erityisen haitallista lapselle ja nuorelle

Kun loma loppuu ja arki alkaa, monen mieli voi täyttyä harmista: Nytkö se jo loppuu – en ole vielä valmis palaamaan arkeen!

– Arkeen palaaminen loman jälkeen voi usein lisätä pessimistisyyttä, sillä kyynisyys on ihmisen luonnollinen puolustusreaktio pettymystä vastaan, sanoo Mehiläisen yksilö- ja pariterapeutti Jouni Pölönen.

Keskustelu perheessä ja ystävien kanssa voi arjen paineessa kääntyä valituksen puolelle ja oma mieli täyttyä pessimistisistä ajatuksista. Myös pitkään jatkunut koronatilanne voi kuormittaa arkea entisestään ja syödä toiveikkuutta tulevaisuudesta. Arjen toivottomuudesta tai muusta itselle keskeisestä teemasta tulee tapa, joka vahvistaa negatiivisen ajattelun kierrettä.

– Negatiivisuuden taakse on helppo piiloutua myös muutoksen edessä. On normaalia, että muutokset pelottavat, sillä evoluution tuloksena meidät on opetettu olemaan varovaisia ja asioiden ennustettavuus on ihmismielelle tärkeää. Pelko ja pessimistisyys eivät kuitenkaan ole sama asia ja ne on hyvä osata erottaa toisistaan, sillä pessimistisyys harvoin johtaa mihinkään hyvään, Pölönen lisää.

Aikuisen valinta ja vastuu tunneilmapiirin luomisessa

Pitkittyessään negatiivisiin tunteisiin olisi kuitenkin syytä puuttua, sillä negatiivisuus vaikuttaa aina myös ympärillä oleviin ihmisiin. Vanhempien valituksesta kärsii usein eniten lapsi.

– Aikuinen ihminen voi useimmiten poistua tai keskeyttää tilanteen, jos tilanne kuormittaa. Lapsi tai nuori taas ei välttämättä näe, että vanhemman valittamisessa on mitään väärää ja voi pyrkiä jopa omalla toiminnallaan helpottamaan vanhemman oloa. Se ei ole lapsen tehtävä ja sillä voi olla haitallisia vaikutuksia lapsen ja nuoren normaaliin kehitykseen, Pölönen selventää.

Kun turhautuminen iskee ja mieli täyttyy negatiivisista ajatuksista, Pölönen kehottaa tarkkailemaan tilanteen taustalla olevia tunteita ja sitä, mistä ne kumpuavat: onko tämä aidosti kielteisiä tunteita herättävä asia vai valitanko tavan vuoksi?

Negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta ja siksi Pölönen korostaa aikuisen vastuuta tunneilmapiirin luomisessa myös arjen kiireen keskellä.

– Vaikka negatiivisuus voi olla jonkinlainen suojautumiskeinokin, on meillä jokaisella kuitenkin vastuu siitä mitä sanomme ääneen. Pohdin esimerkiksi itse aamun lehteä lukiessani, onko jonkin negatiivisen uutisen kertomisesta hyötyä, jos jaan sen eteenpäin. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos tuntuu, ettei sanomiseni tuo mitään lisäarvoa, sen voi jättää sanomatta.

Negatiivisuudesta kannattaakin mahdollisuuksien mukaan opetella pois.

– Jatkuva tässä ei käy hyvin -hengessä eläminen on äärimmäisen raskasta paitsi ihmiselle itselleen myös hänen läheisilleen. Loman loppuminen usein harmittaa ja arkeen asennoituminen vie aikansa. Arkeen sopeutumista ajatellen olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että omaa tai muiden pahaa oloa ei lisäisi ainakaan negatiivisuudella, Pölönen toteaa.

Asiantuntijan vinkit: näin katkaiset negatiivisuuden kierteen

  • Kiinnitä huomiota siihen, millaisia aiheita tuot keskusteluun. Negatiivisia uutisia ja informaatiota ei voi välttää. On kuitenkin jokaisen oma valinta, mitä sanoo ääneen ja millaisen sävyn luo keskustelulle.
  • Luota faktoihin. Huhut, juorut tai spekulaatio ruokkivat negatiivisuutta.
  • Vertailun sijaan mieti, missä olet itse onnistunut ja mitkä ovat vahvuutesi. Mitä voisit tehdä toisin, että mielesi kevenisi.
  • Keskeytä myrkyllinen keskustelu. Vältä vastaamasta negatiivisuuteen negatiivisuudella, sillä se vain ruokkii tilannetta.
  • Luo itsellesi mielekäs mediamaisema. Esimerkiksi monet keskustelupalstat ruokkivat negatiivisuutta ja sisältävät usein virheellistä tietoa. Siksi on hyvä miettiä tuovatko ne lisäarvoa itselle.

Lähde: Mehiläinen