Hyvät pahat bakteerit – suoliston merkkejä on tärkeää osata kuunnella

Mikrobit peittävät kehomme jokaista senttimetriä. Mikrobeja on niin suolistossa, suussa kuin ihon pinnalla. Emme pääse niistä eroon, vaikka kuinka hankaisimme itseämme saippualla ja se on hyvä asia, sillä kaikki bakteerit eivät ole meille haitallisia. Itse asiassa ensimmäiset immuunijärjestelmäämme vahvistavat bakteerit siirtyvät meille äideiltämme. Se, että lapsi altistuu monipuolisesti oikeanlaisille bakteereille on tärkeää, sillä sen uskotaan alentavan muun muassa autoimmuunisairauksien, kuten astman ja allergioiden riskiä.

Hyvillä bakteereilla on useita tärkeitä tehtäviä kehossamme. Ne pitävät huonot bakteerit kurissa ja tukevat tervettä aineenvaihduntaa. Suoliston bakteerit kommunikoivat myös aivojen kanssa ja tulehdusta aiheuttavilla bakteereilla on havaittu yhteys esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen.

Siksi onkin tärkeä huolehtia bakteerien tasapainosta ja oppia tulkitsemaan elimistön merkkejä silloin, kun jokin on pielessä.

Vihjeet mieliteoista ja mielialasta

Ruokavalio on yksi keskeisimmistä mikrobiomiamme määrittelevistä tekijöistä. Monipuolinen, kasvispainotteinen ruoka rikastuttaa mikrobiomia. Lisäksi suoliston hyvinvointia voi edistää nauttimalla hyvien bakteereja kasvua tukevia elintarvikkeita, kuten hapatettuja ruokia.

Suoliston bakteerien arvellaan vaikuttavan myös siihen, millaisia ruokia himoitsemme. Erilaiset bakteerit lähettävät aivoille signaalin, millaista ravintoa elimistö haluaa. Bakteerikannasta riippuen tämä saattaa tarkoittaa roskaruokaaa ja sokeripitoisia herkkuja tai kuitupitoista, ravintorikasta ruokaa. Epäterveelliset mieliteot voivatkin olla merkki siitä, että suoliston mikrobiomi ei voi hyvin. Hyvä uutinen on, että voimme torjua epäterveellisiä mielitekoja ja ehkästä siihen liittyviä painonhallintaongelmia valitsemalla lautasellemme monipuolista, terveellistä ruokaa, joka tukee suoliston hyvien bakteerien toimintaa.

Kuten sanottu, bakteereilla on tärkeä rooli myös aivojen toiminnassa. Suoliston bakteerit kommunikoivat aivojemme kanssa vagus-hermon kautta. Suoliston mikrobisto osallistuu myös mielialoihimme vaikuttavien välittäjäaineiden valmistamiseen; tutkijat ovat havainneet, että jopa 90 prosenttia mielihyvähormonina tunnetusta serotoniinista tuotetaan suolistossa. Järkkynyt mikrobiomi puolestaan voi lisätä muun muassa ahdistuksen ja masennuksen, jopa neuropsykiatristen sairauksien riskiä.

Mielenterveys ja sairauksien synty ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, eikä monipuolinen ruokavalio tietenkään ole taianomainen ratkaisu kaikkeen. Terveestä mikrobiomista huolehtiminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeä osa kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia. Huonosti voiva suolisto antaa varoitusmerkkejä, joita ei kannata jättää huomiotta. Ripuli, ummetus ja turvotus ovat yleisimpiä tapoja, joilla suolistobakteerit viestivät keholle, että kaikki ei ole kunnossa. Esimerkiksi stressi, infektiot, antibioottkuuri tai huono ruokavalio voivat aiheuttaa mikrobiomissamme haitallisia muutoksia, jotka lisäävät sairausalttiutta. Vaikka tieteellä on suolistobakteereista vielä paljon opittavaa, on selvää, että meidän on opittava kuuntelemaan toisiksi aivoiksemmekin kutsuttua suolistoa.

Lähde: Verie