Itsensä hyväksyminen vahvistaa mielen hyvinvointia – lähipiirin tuella valtava vaikutus

Oma identiteetti ja hyväksytyksi tuleminen ovat teemoja, joiden kanssa useimmat painiskelevat jossain elämänsä vaiheessa. Omaksi itsekseen kasvaminen on myös pitkiä prosessi. Aina itsensä kantaminen ylpeydellä ei ole pelkkä itsetuntokysymys.

– On monia syitä, miksi omana itsenään olemisen voi kokea vaikeaksi. Ihminen saattaa esimerkiksi pelätä, ettei olisi riittävä tai paljastuisi muiden silmissä huonoksi tai epärakastettavaksi. Siihen voi liittyä myös pelkoa kritisoiduksi tai torjutuksi tulemisesta tai jopa vihamielisyyden kohteeksi joutumisesta, sanoo Terveystalon johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen.

Joskus itsensä pienentämisessä on kyse itsensä suojelusta; on helpompaa mukautua lähipiirin tai yhteiskunnan odotuksiin kuin haastaa niitä.

– Taustalla voi olla varhaisiakin kokemuksia siitä, että omat tarpeet eivät ole tulleet kuulluiksi eikä ole tullut nähdyksi omana itsenään. Tällaisten tilanteiden toistuessa voi helposti omaksua suojakuoren itselleen. Silloin ihminen voi jäädä vieraaksi itsellensäkin.

Kehityspsykologisesti oma identiteetti alkaa rakentua jo varhaisessa lapsuudessa. Sitä tukevat kokemukset turvasta ja hyväksynnästä sekä siitä, että tarpeet on tunnistettu ja niihin on vastattu. Silloin ihmisen on helpompi olla yhteydessä itseensä ja muihin aidolla tavalla ja elämä tuntuu elämältä.

Vähemmistöstressi nakertaa jaksamista

Erilaisiin vähemmistöihin kuuluville itsensä hyväksyminen voi näyttäytyä ristiriitaisena. Jos oma oikeus tasavertaiseen kohteluun ja esimerkiksi lähisuhteiden suojaan vaikkapa avioliiton muodossa on vuosikymmeniä ollut julkisen debatin kohteena, omanarvontunto voi horjua. Ilmiölle on nimikin, vähemmistöstressi.

– Vähemmistöstressillä tarkoitetaan erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien kokemaa erityistä psyykkistä kuormittuneisuutta. Se liittyy syrjinnän pelkoon ja muita suojattomampaan asemaan, Heiskanen selittää.

Kokemus siitä, ettei riittävästi pysty olemaan oma itsensä, voi vahingoittaa. Ihminen voi kokea, että elämä on muuttunut tyhjäksi eikä tunnu omalta elämältä tai ihmissuhteet tuntuvat ontoilta ja persoonattomilta.

Kaikilla on elämässään monenlaisia rooleja ja jokainen voi valita, mitä puolia milloinkin haluaa itsestään näyttää. Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on voida olla riittävästi ja aidolla tavalla yhteydessä itseensä ja muihin, vaikka toimisikin tilannekohtaisesti eri rooleissa, kulloisenkin rooliodotuksen mukaan.

– On uuvuttavaa ja etäännyttävää, jos arjessa joutuu jatkuvasti piilottamaan itseään. Monille vähemmistöille on kuitenkin tärkeää, että oman avoimuuden tason voi itse määrittää. Suomenkin kokoiseen maahan mahtuu iso kirjo yhteisöjä. Esimerkiksi sateenkaariparien kohtaamat asenteet voivat vaihdella paljonkin eri paikkakunnilla. Omaa identiteettiä saa halutessaan suojella.

Lähipiiri voimavarana

Kun omana itsenä olemiseen liittyy haasteita tai pelkoja, yksi suurimmista tukipilareista on lähipiiri.

– On äärimmäisen tärkeää löytää riittävästi sosiaalista tukea ja läheisiä ihmisiä, joiden seurassa voi olla oma itsensä. Tärkeitä voimavaroja ovat kaikki viiteryhmät, joissa on turvallista olla ja joissa tulee hyväksytyksi. Omasta elinpiiristä voi myös rajata pois syrjiviä ympäristöjä ja siten pyrkiä vähentämään kuormitusta, Heiskanen neuvoo.

Heiskanen muistuttaa, että yhteiskunnan tai lähipiirin torjuvat asenteet siirtyvät herkästi ihmisen kielteiseksi asenteeksi itseään kohtaan. Oman itsen pohtimiseen on saatavilla apua ja tukea. Psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolle voi kuka tahansa hakeutua ilman lähetettä. Terapiassa voi työstää esimerkiksi henkilökohtaista kasvua ja kehitystä.

– Voidaan pohtia, mitä omana itsenä oleminen omalla kohdalla tarkoittaisi. Millaista elämä olisi sen toteutuessa ja mikä seisoo sen tiellä, Heiskanen sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka yhteiskunnassa on vielä paljon tekemistä tasa-arvon eteen, jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa muutokseen.

– Ihmiset ovat erilaisia ja kaikki yhtä arvokkaita. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta on aina ollut, ja tulee olemaan.

Lähde: Terveystalo