4 ravitsemus- ja painonhallintamyyttiä, joista on aika päästää irti

Sosiaalisessa mediassa törmää jatkuvasti uusiin ravitsemus- ja painonhallintavinkkeihin. Vaikka verkossa on paljon hyödyllistä tietoa, joka on peräisin päteviltä ammattilaisilta, läheskään kaikkiin “faktoina” esittettyihin väitteisiin ei pidä luottaa. Eriskummalliset niksit ja pikaratkaisut saattavat kuulostaa houkuttelevilta, mutta ne voivat olla pahimmillaan vaarallisia.

– Useasti näemme, että joku on laatinut itselleen laihdutussuunnitelman tai puhdistuskuurin, tai he ovat onnistuneet parantumaan mistä ikinä vaivasta, ja sitten he yrittävät tarjota samaa kaikille. Vain, koska se toimi heidän kohdallaan, ei tarkoita, että se toimisi kaikilla ja siinä vaiheessa asiat alkavat mennä vaaralliseen suuntaan, selittää Timeline Nutritionin ravitsemusasioiden johtaja Jen Scheinman Healthline-lehdessä.

Joskus on vaikea tietää, mihin somessa voi uskoa. Scheinman sekä Cornellissa lääketieteen apulaisprofessorina työskentelevää tohtori Rekha B. Kumar kumoavat Healthlinessa neljä sosiaalisessa mediassa jatkuvasti esiin nousevaa ravitsemusmyyttiä, joihin ihmisten olisi syytä lakata uskomasta.

Myytti 1: Kaikkien pitäisi noudattaa ketogeenistä tai muuta vähähiilihydraattista ruokavaliota

Vähähiilihydraattinen dieetti voi kyllä saada painon putoamaan, mutta Kumar muistuttaa, ettei hiilareiden rajoittaminen suinkaan sovi kaikille. Ketoosiin tähtäävät ruokavaliot eivät ole riskittömiä. Diabeteksen kaltaiset sairaudet saattavat tehdä kokeilusta jopa vaarallisen. Kumar huomauttaa myös, ettei ihmisen elimistöä ole suunniteltu hiilihydraatittomalle ruokavaliolle. Siksi rajoittavan ruokavalion noudattaminen pidempään ei ole helppoa, eikä edes suositeltavaa. Hiilihydraattien himo iskee väistämättä ennemmin tai myöhemmin ja silloin suuhun valikoituu helposti niitä epäterveellisempiä hiilihydraatin lähteitä. Kun hiilihydraatteja alkaa jälleen syödä, paino yleensä palaa. Tällöin painonhallinnasta tulee helposti jojoilua.

Scheinmania huolestuttaa myös, että ketodieetin kaltaisissa menetelmissä monesti karsitaan terveellisiä ruokia, kun taas lihaa ja rasvaa tulee syötyä tavallista enemmän.

– He syövät paljon juustoa ja voita ja valtavan määrän pihviä, pekonia tai prosessoituja leikkeleitä. Samalla he rajoittavat esimerkiksi vihannesten ja täysjyvän määrää. Tällainen ruokavalio ei ole tasapainoinen, hän sanoo.

Myytti 2: Tarvitset kofeiinia saadaksesi riittävästi potkua päivään

Monelle aamukahvi on pakollinen askel päivän käynnistämiseksi. Kofeiini on piriste, joka saa mielen valppaaksi, mutta Kumar muistuttaa, ettei se tarjoa keholle varsinaista ravintoa tai energiaa. Sen sijaan kofeiini estää väsymyksen tunnetta aiheuttavan adenosiinin vaikutuksia adenosiinireseptoreihin. Toisin sanoen, kofeiini ei anna elimistölle uutta virtaa, vaan se vaimentaa väsymyksestä viestiviä merkkejä.

– Se on laastariratkaisu, Scheinman toteaa.

Kofeiinin aiheuttaa myös riippuvuutta. Moni tietää päänsäryn, joka aamukahvin väliin jäämisestä seuraa. Jos kahvia taas tulee nautittua liian myöhään, voi se häiritä yöunia. Huonosti nukutun yön jälkeen kofeiinin tarve on entistä suurempi ja näin noidankehä on valmis.

Kahvia saa toki juoda kohtuudella, mutta Scheinmanin mukaan tärkeintä on huolehtia siitä, että omat akut tulee ihan oikeasti ladattua. Riittävä uni, terveellinen ruoka ja stressinhallinta antavat keholle uutta energiaa.

Myytti 3: Painoa voi pudottaa helposti lääkkeillä

Jopa jotkut julkisuuden henkilöt mainostavat erilaisia laihdutuslääkkeitä avaimena helppoon ja vaivattomaan painonpudotukseen. Kumar kuitenkin painottaa, että ne eivät missän nimessä ole riskitön vaihtoehto. Lääkkeillä on useita tunnettuja haittavaikutuksia, hän huomauttaa, eikä niitä kannata pitää ensisijaisena työkaluna muutaman kilon pudottamiseksi. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa tiettyjä pistoshoitoja voidaan käyttää lihavuuden hoitoon, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksista on toistaiseksi rajallisesti tietoa.

On myös syytä muistaa, että jos elämäntavat ja ruokailutottumukset pysyvät samoina, paino alkaa todennäköisesti nousta heti, kun laihdutuslääkkeiden käyttö lopetetaan.

Myytti 4: Elimistö tarvitsee säännöllisen detoxin

Erilaiset detoxit ovat sosiaalisessa mediassa huippusuosittuja. Kumar sanoo, ettei puhdistuskuureilla ole yleisesti ottaen voitu osoittaa olevan merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä aineenvaihdunnalle tai sydän- ja verisuoniterveydelle.

– Detox saattaa saada olon tuntumaan hetkellisesti vähemmän turvonneelta, mutta tulokset eivät ole kestäviä, hän huomauttaa.

Scheinmanin mukaan on erityisen harmillista, että detox-into iskee monella vaikkapa lomien jälkeen, kun juominen ja herkuttelu ovat karanneet käsistä. Silloin mieleen iskostuu helposti ajatus, että joulusta uuteenvuoteen voi mättää suuhun mitä vain, kunhan sitten tammikuun ensimmäisenä ryhtyy detoxille.

– Tämä edistää epätervettä suhdetta ruokaan sekä vahvistaa ajatusta siitä, että sinun täytyy puhdistaa tai rankaista kehoasi, kun olet sortunut herkuttelemaan, hän jatkaa.

Toki detoxeissa on myös totuuden murunen. Ihmiset syövät yhä enemmän sokerisia herkkuja ja roskaruokaa, sekä altistuvat merkittävälle määrälle ympäristömyrkkyjä. Elimistö poistaa myrkkyjä ja kuona-aineita tehokkaasti, mutta Scheinman mukaan prosessia voi tukea syömällä terveellisesti, huolehtimalla rittävästä unen saannista sekä rajoittamalla mahdollisuuksien mukaan altistumista ympäristömyrkyille.

Jos puhdistuskuuria haluaa kuitenkin välttämättä kokeilla, Scheinman suosittelee detoxia, jossa nautitaan rajoitetun ajan paljon tuoreista vihanneksista ja hedelmistä valmistettuja smoothieita. Tällaisesta kokeilusta tuskin aiheutuu ainakaan vaaraa. Sen sijaan lisäravinteisiin perustuvien detoxien kohdalla Scheinman kehottaa harjoittamaan harkintaa, sillä liiallisina määrinä nautittuna lisäravinteista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lähde: Healthline